Ennakkoperintö

Ennakkoperintö on vainajan elinaikanaan rintaperilliselle antama lahja, joka otetaan huomioon perinnönjaossa, paitsi jos perittävä on määrännyt, että lahjaa ei ole pidettävä ennakkoperintönä. Tällainen lahja voidaan kuitenkin ottaa huomioon suosiolahjana lakiosia laskettaessa (ks. lisää… Lue lisää »

Henkivakuutus osituksessa

Jos korvaus on maksettu kuolinpesälle, se yleensä kuuluu vainajan avio-oikeuden alaisiin varoihin. Perukirjaan vakuutuskorvaus on tällöin merkittävä vainajan varoihin, vaikka sen arvo ei ylittäisi vapaaosaa. Ellei korvausta ole vielä maksettu,… Lue lisää »

Keskinäinen testamentti ja lakiosa

Vaikuttaako keskinäinen testamentti lakiosaan? Keskinäinen testamentti ja lakiosa voivat olla ristiriitaisia oikeuksia kuolinpesässä. Keskinäinen testamentti ei saa loukata lakiosaa. Keskinäinen testamentti tarkoittaa henkilöiden välistä testamenttia, jossa määrätään, että ensiksi kuolleen… Lue lisää »

Ylisuuret henkivakuutusmaksut

Jos perittävä on kuolemansa varalta ottamassaan henkivakuutuksessa määrännyt kolmannen henkilön edunsaajaksi tai siirtänyt henkivakuutuksensa kolmannelle henkilölle, on perittävän suorittamat vakuutusmaksut perintöosaa määrättäessä luettava jäämistön varojen lisäykseksi, mikäli ne eivät ole… Lue lisää »

Edunvalvoja kuolinpesässä

Edunvalvoja kuolinpesässä on lähtökohtaisesti edustamassa jotakin kuolinpesän osakasta. Perinnönjättäjällä ollut edunvalvoja ei tule edunvalvojan ominaisuudessa enää kuolinpesään. Jos edunvalvonnan alaisena olevasta henkilöstä tulee kuolinpesän osakas, edunvalvoja edustaa osakasta myös kuolinpesän asioissa. Edunvalvojan on… Lue lisää »

Kuolinpesän omaisuuden hoito

Kun osakkaat ovat ottaneet kuolinpesän haltuun, on se osakkaista, joka asui perittävän kanssa tai joka muutoin voi helpoimmin pitää huolta omaisuudesta, ensisijaisesti velvollinen hoitamaan kuolinpesän omaisuutta. Eloonjäänyt puoliso on samoin… Lue lisää »

Tavoitteena kuolinpesän jakokuntoon saattaminen

Pesänselvityksen tavoitteena on kuolinpesän jakokuntoon saattaminen. Kuolinpesässä on selvitettävä pesän varat ja velat, koska ne oikeudet ja velvoitteet, jotka sitoivat perittävää, pysyvät voimassa perittävän kuoleman jälkeenkin. Lähtökohtaisesti perittävän omaisuuden hoitaminen… Lue lisää »

Hakemus pesänjakajasta

Pesänjakaja -hakemus tehdään käräjäoikeuteen. Pesänjakajaa voi hakea jokainen osakas yksin, riippumatta muiden osakkaiden halukkuudesta. Hakemuksen perusteella käräjäoikeus määrää kuolinpesään pesänjakajan. Mitä hakemus pesänjakajasta sisältää? Pesänjakaja hakemus on yksinkertainen asiakirja, joka… Lue lisää »

Pesänselvitys kuolinpesässä

Pesänselvitys kuolinpesässä tehdään uskottujen miesten, kuolinpesän osakkaiden tai käräjäoikeuden määräämän pesänselvittäjän toimesta. Pesänselvitys toimenpiteenä Kuolinpesä syntyy sillä hetkellä, kun henkilö kuolee. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää kuolinpesä. Kuolinpesä on verotusyhtymä… Lue lisää »

Kuolinpesän valtakirja

Kuolinpesän valtakirja voidaan antaa jollekulle osakkaalle esimerkiksi sitä varten, että tämä selvittää kuolinpesän ja toimittaa perinnönjaon. Kuolinpesän valtakirja voi olla monenlainen Kuolinpesän hallinto on lähtökohtaisesti kuolinpesän osakkaiden yhteishallintoa. Tämä tarkoittaa… Lue lisää »