Perintö

Perintöoikeudelliset kysymykset saattavat tulla eteen nopealla aikataululla läheisen kuoleman johdosta. Vainajan kuolema tuo perillisille mukanaan velvollisuuksia ja vastuita. Näitä kutsutaan perintöoikeudellisiksi säännöksiksi. Perintö ja sen jako saattavat merkitä pitkää ja vaikeaa prosessia, jolloin perintöoikeudelliset säännökset olisi hyvä tuntea. Perintö-osuudesta löydät artikkeleita, jotka koskevat muun muassa kuolinpesän ositusta, kuolinpesän hallintoa ja perinnöstä luopumista. Laki24 tarjoaa kattavat tiedot jokaisesta aihealueesta.

Perinnönjako ›

Kun kuolinpesä on selvitetty eli vainajan ja pesän velat on maksettu, voidaan perintö jakaa. Mikäli vainaja oli avioliitossa, on ennen perinnönjakoa tehtävä ositus. Perinnönjako voidaan tehdä sopimusjakona osakkaiden keskenään sopimalla tavalla tai toimitusjakona, jolloin pesänjakaja suorittaa perinnönjaon perintökaaren säätelemissä puitteissa. Jako on pesänjakajan toimitettava, jos yksikin osakas sitä vaatii tai jonkun osakkaan osuus kuolinpesästä on ulosmitattu. Ulosottomies voi antaa osakkaille tai pesänjakajalle Lue lisää ›

Vainajan velat ja kuolinpesän velat ›

Luonnollisen henkilön kuolema ei lakkauta hänen mahdollisia velkasuhteitaan, ja sen vuoksi velkoja voi velallisen kuoleman jälkeen vaatia saataviaan vainajan oikeudenomistajilta. Kuolinpesän osakkaan velkavastuu Kuolinpesän osakas ei vastaa vainajan veloista, vaan vainajan ja pesän velat maksetaan vainajan varoista. Pesänselvitysvelat eli kohtuulliset perunkirjoitus- ja hautajaiskulut sekä pesän selvityksestä ja hallinnosta johtuvat velat maksetaan ennen muita velkoja sitä mukaa kuin ne erääntyvät.   Osakas voi Lue lisää ›

Testamentin tiedoksianto ja moite ›

Testamentin tekijän kuoltua on testamentin saajan annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti ja heille on annettava samalla oikeaksi todistettu jäljennös testamentista.   Jos testamentin tekijän perillisenä on eloonjäänyt puoliso, on testamentti annettava tiedoksi myös testamentintekijän toissijaisille perillisille, jotka ovat toissijaisen perillisen asemassa tiedoksiantohetkellä. Jollei testamentin tekijältä ole jäänyt perillisiä, on testamentti annettava tiedoksi Lue lisää ›

Erilaiset testamentit ›

Testamentteja on erilaisia, sillä niillä tavoitellaan erilaisia tarkoituksia. Tässä artikkelissa käymme läpi erilaiset testamentit. Yleistestamentti ja erityistestamentti eli legaatti  Yleistestamentilla testamentin tekijä määrää jäämistöstään yleisluontoisesti ilman, että testamentti koskisi jotain tiettyä omaisuutta. Yleistestamentti voi siten koskea koko jäämistöä (”Määrään, että koko omaisuuteni on minun kuoltuani menevä…”) tai murto-osaa siitä (”Määrään, että omaisuuteni on jaettava A:n, B:n ja Lue lisää ›

Testamentti ›

Testamentti on yleisin jäämistösuunnittelun keino. Testamentilla perittävä voi määrätä siitä, kenelle hänen omaisuutensa on kuoleman jälkeen menevä. Testamentin saa tehdä 18 vuotta täyttänyt. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt saa tehdä testamentin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita, käytännössä palkkatulot.  Testamentin muotomääräykset Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa Lue lisää ›

Kuolinpesän omaisuuden ositus ›

Ositus on pohjimmiltaan aviovarallisuusoikeudellinen instituutio. Osituksessa toteutetaan avio-oikeus ja näin puretaan puolisoiden välinen aviovarallisuusyhteys. Puolison kuoleman jälkeen suoritettavasta osituksesta käytetään nimitystä jäämistöositus. Ositus voi tulla suoritettavaksi myös avioeron perusteella, jolloin puhutaan avioero-osituksesta. Perintökaaren perinnönjakoa koskevat menettely- ja muotosäännökset tulevat soveltuvilta osiltaan noudatettaviksi myös avioero-osituksen yhteydessä. Jäämistöositus on perinnönjakoa edeltävä ja tästä erillinen systemaattinen kokonaisuus. Ennen Lue lisää ›

Jäämistöositus ja avioero-ositus ›

Puolison kuoleman jälkeen suoritettavasta osituksesta voidaan käyttää nimitystä jäämistöositus. Perintökaaren perinnönjakoa koskevat menettely- ja muotosäännökset tulevat soveltuvilta osiltaan noudatettaviksi myös avioero-osituksen yhteydessä. Jäämistöositus on perinnönjakoa edeltävä ja tästä erillinen systemaattinen kokonaisuus. Näin siitäkin huolimatta, että ositus usein toimitetaan perinnönjaon yhteydessä. Jäämistöosituksessa sama henkilö voidaan tilanteen mukaan määrätä sekä pesänselvittäjäksi että sen jälkeen pesänjakajaksi. Tämä voi Lue lisää ›

Ositus ja perintöverotus ›

Ositusta ei perunkirjoitukseen mennessä yleensä ole vielä toimitettu. Jos ositus on toimitettava tarkoittaa se sitä, että perittävältä on jäänyt leski. Tällöin leski toimii kuolinpesän osakkaana, jolloin hänen varat ja velat tulee merkitä perukirjaan, joka asetetaan perintöverotuksen perusteeksi. Mikä on osituksen merkitys perintöverotuksen kannalta? Osituksessa täsmentyy perittävän jäämistö, johon jako kohdistuu. Perintöosuudet lasketaan perittävän jäämistöstä, johon Lue lisää ›

Omaisuuden ositus ositusmenettelyssä ›

Osituksessa on mahdollista erottaa kaksi vaihetta: laskennallinen ja reaalinen vaihe. Laskennallisessa osituksessa määritetään kummankin osapuolen arvomääräinen osuus avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Pääsääntöisesti tämä on puolet avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteisestä säästöstä. Laskennallisessa osituksessa kummankin puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö on myös erikseen määritettävä, jotta mahdollista tasinkoa maksava puoliso saadaan selville. Osituksen laskennallista vaihetta seuraa osituksen reaalinen vaihe, Lue lisää ›

Omaisuuden osituksen sovittelu ›

Ositusta voidaan sovitella, jos ositus on kohtuuton tai jos toinen puoliso saisi siinä perusteetonta etua. Osituksen sovittelussa otetaan huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat. Ositusta voidaan sovitella siten, ettei toiselle puolisolle anneta avio-oikeutta toisen omaisuuteen taikka avio-oikeutta rajoitetaan. Ositusta voidaan Lue lisää ›

Lakiosa

Lakiosa on aina puolet perintöosasta. Vain rintaperillisellä on oikeus lakiosaan. Perinnönjättäjä voi testamentilla pienentää lakiosaa tai sulkea rintaperillisen pois perinnöstään. Tällöin rintaperillinen ei saa automaattisesti lakiosaansa, vaan hänen on esitettävä sitä koskeva lakiosavaatimus.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perhe- ja perintöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Ole yhteydessä henkilöön, joka on kykenevä toimimaan pesänjakajana tai auttamaan pesänselvityksessä/-jaossa.

2

Selvitä onko vainaja tehnyt testamenttia sekä järjestele muut tärkeät paperit kuntoon. Toimita ne pesänjakajalle.

3

Pesänjakaja toimittaa mahdollisen osituksen tai omaisuuden erottelun.

4

Perunkirjoituksen jälkeen pesänjakaja toimittaa Verohallinnolle perukirjan, joka toimii perintöverotuksen pohjana.