Perintökaaren mukaan kuolinpesän osakkaat voivat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla. Sopimusjako on ensisijainen ja yleensä nopein, edullisin sekä joustavin tapa jakaa perintö. Sopimusjaossa osakkaat päättävät yhdessä, miten pesän varat jaetaan. Perinnön… Lue lisää »
Perintöön liittyvistä asioista säädetään perintökaaressa. Perinnöstä voidaan luopua joko perittävän eläessä tai hänen kuolemansa jälkeen. Alaikäiset lapset ja muut edunvalvonnan alaiset henkilöt tarvitsevat edunvalvojan edustamaan itseään kuolinpesässä. Edunvalvonnan alaisten henkilöiden… Lue lisää »
Jos henkilö kuolee tekemättä testamenttia, hänen omaisuutensa jaetaan perintökaaren mukaisen lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan. Suomessa perimysjärjestys perustuu parenteeliryhmiin. Parenteeliryhmään kuuluminen tarkoittaa polveutumista samasta kannasta eli vanhemmasta/vanhemmista. Perimysjärjestys perustuu siis sukulaisuuteen ja… Lue lisää »
Suomessa testamentin pätevyyden edellytyksenä on, että se on tehty oikein. Perintökaaren mukaan testamentti on tehtävä kirjallisesti ja kahden todistajan on oltava yhtä aikaa paikalla. Läsnäolovaatimus edellyttää, että testamentin tekijä allekirjoittaa… Lue lisää »
Testamentin moittiminen tarkoittaa, että perillinen riitauttaa testamentin oikeudessa ja vaatii sen julistamista kokonaan tai osittain pätemättömäksi. Testamentin moiteoikeus kuuluu lähtökohtaisesti vainajan perillisille, eli henkilöille, jotka olisivat ilman testamenttia olleet oikeutettuja perimään vainajan.… Lue lisää »
Kun henkilö kuolee, hänen omaisuutensa siirtyy kuolinpesälle. Perintökaaren mukaan kuolinpesän osakkaat hallitsevat pesän omaisuutta yhdessä siihen asti, kunnes pesä on selvitetty ja perintö jaettu. Kuolinpesän pankkitilin varojen käyttämisestä on siis… Lue lisää »
Perunkirjoitus on kuolemantapauksen jälkeinen lakisääteinen toimenpide, jossa selvitetään vainajan varat, velat, perilliset ja muut kuolinpesän osakkaat sekä laaditaan näiden tietojen pohjalta perukirja. Perukirjan tehtävä on toimia kuolinpesän omaisuusluettelona ja perintöverotuksen… Lue lisää »
Testamenttiin rinnastuvalla lahjalla tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen antaa omaisuuttaan pois eläessään tavalla, joka muistuttaa testamenttia. Testamenttiin rinnastuvassa lahjassa on siis kyse järjestelystä, jossa lahjoittajan tarkoitus on siirtää varallisuutta. Varallisuuden siirto… Lue lisää »
Rintaperillisiä ovat perittävän suoraan alenevassa polvessa olevat sukulaiset eli lapset (biologiset ja adoptoidut), lastenlapset sekä näiden jälkeläiset. Jos lapsi on kuollut ennen perittävää, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa (ns. sijaantulo-oikeus). Rintaperilliset ovat aina ensisijaisia perillisiä ja… Lue lisää »
Kun ihminen kuolee, syntyy kuolinpesä, joka omistaa vainajan omaisuuden, ja perilliset hallinnoivat sitä yhdessä. Ennen kuolinpesän jakamista kaikki perilliset omistavat osan kuolinpesästä, ja kukaan perillisistä ei omista esimerkiksi tiettyä esinettä… Lue lisää »
Lakiosa on aina puolet perintöosasta. Vain rintaperillisellä on oikeus lakiosaan. Perinnönjättäjä voi testamentilla pienentää lakiosaa tai sulkea rintaperillisen pois perinnöstään. Tällöin rintaperillinen ei saa automaattisesti lakiosaansa, vaan hänen on esitettävä sitä koskeva lakiosavaatimus.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perhe- ja perintöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.
Ole yhteydessä henkilöön, joka on kykenevä toimimaan pesänjakajana tai auttamaan pesänselvityksessä/-jaossa.
Selvitä onko vainaja tehnyt testamenttia sekä järjestele muut tärkeät paperit kuntoon. Toimita ne pesänjakajalle.
Pesänjakaja toimittaa mahdollisen osituksen tai omaisuuden erottelun.
Perunkirjoituksen jälkeen pesänjakaja toimittaa Verohallinnolle perukirjan, joka toimii perintöverotuksen pohjana.
