Testamenttiin rinnastuvalla lahjalla tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen antaa omaisuuttaan pois eläessään tavalla, joka muistuttaa testamenttia. Testamenttiin rinnastuvassa lahjassa on siis kyse järjestelystä, jossa lahjoittajan tarkoitus on siirtää varallisuutta. Varallisuuden siirto… Lue lisää »
Rintaperillisiä ovat perittävän suoraan alenevassa polvessa olevat sukulaiset eli lapset (biologiset ja adoptoidut), lastenlapset sekä näiden jälkeläiset. Jos lapsi on kuollut ennen perittävää, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa (ns. sijaantulo-oikeus). Rintaperilliset ovat aina ensisijaisia perillisiä ja… Lue lisää »
Kun ihminen kuolee, syntyy kuolinpesä, joka omistaa vainajan omaisuuden, ja perilliset hallinnoivat sitä yhdessä. Ennen kuolinpesän jakamista kaikki perilliset omistavat osan kuolinpesästä, ja kukaan perillisistä ei omista esimerkiksi tiettyä esinettä… Lue lisää »
Avioliitossa on Suomessa vahva perintöoikeus. Tämä tarkoittaa, että jos vainaja oli naimisissa eikä häneltä jäänyt lapsia tai muita rintaperillisiä, niin eloonjäävä puoliso eli leski perii vainajan koko omaisuuden. Leski ei… Lue lisää »
Kysymyksiä ja vastauksia Mikä on perinnönjako? Perinnönjako on juridinen toimenpide, jossa kuolinpesän varallisuus jaetaan perillisille. Perinnönjaon jälkeen kuolinpesä lakkaa olemasta olemassa, ja peritty omaisuus siirtyy kuolinpesältä perillisten omaksi omaisuudeksi. Keitä… Lue lisää »
Avopuolisolla ei ole lakiin perustuvaa perintöoikeutta kuten avioliitossa. Jos menehtynyt avopuoliso ei ole tehnyt testamenttia avopuolison hyväksi, niin silloin avopuoliso jää lähtökohtaisesti ilman perintöä. Avopuolison asemaa voidaan käytännössä turvata kahdella… Lue lisää »
Suurin osa suomalaisista ei varmasti ole koskaan kuullutkaan sellaisesta käsitteestä kuin avoehto. Avoehto on hengeltään samanlainen kuin avioehto eli sillä voidaan sopia siitä, miten yhdessä omistettu omaisuus jaetaan, jos lähdetään… Lue lisää »
Kysymyksiä ja vastauksia Mikä on perinnönjako? Perinnönjako on juridinen toimenpide, jossa kuolinpesän varallisuus jaetaan perillisille. Perinnönjaon jälkeen kuolinpesä lakkaa olemasta olemassa, ja peritty omaisuus siirtyy kuolinpesältä perillisten omaksi omaisuudeksi. Keitä… Lue lisää »
Lue nämä ohjeet ennen asiakirjan allekirjoittamista. Suomen Juristit OyPerheoikeuden tiimi23.3.2026
Ylivelkaisessa kuolinpesässä kuolinpesän velat ovat suuremmat, kuin varat. Lähtökohtana on, että velat eivät kuitenkaan periydy, vaan kuolinpesä vastaa omista velvoitteistaan, myös velkojen osalta. Jos kuolinpesän varat eivät riitä kaikkien velkojen maksamiseen,… Lue lisää »
Lakiosa on aina puolet perintöosasta. Vain rintaperillisellä on oikeus lakiosaan. Perinnönjättäjä voi testamentilla pienentää lakiosaa tai sulkea rintaperillisen pois perinnöstään. Tällöin rintaperillinen ei saa automaattisesti lakiosaansa, vaan hänen on esitettävä sitä koskeva lakiosavaatimus.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perhe- ja perintöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.
Ole yhteydessä henkilöön, joka on kykenevä toimimaan pesänjakajana tai auttamaan pesänselvityksessä/-jaossa.
Selvitä onko vainaja tehnyt testamenttia sekä järjestele muut tärkeät paperit kuntoon. Toimita ne pesänjakajalle.
Pesänjakaja toimittaa mahdollisen osituksen tai omaisuuden erottelun.
Perunkirjoituksen jälkeen pesänjakaja toimittaa Verohallinnolle perukirjan, joka toimii perintöverotuksen pohjana.
