Perintöön liittyvistä asioista säädetään perintökaaressa. Perinnöstä voidaan luopua joko perittävän eläessä tai hänen kuolemansa jälkeen. Alaikäiset lapset ja muut edunvalvonnan alaiset henkilöt tarvitsevat edunvalvojan edustamaan itseään kuolinpesässä. Edunvalvonnan alaisten henkilöiden… Lue lisää »
Perunkirjoitus on kuolemantapauksen jälkeinen lakisääteinen toimenpide, jossa selvitetään vainajan varat, velat, perilliset ja muut kuolinpesän osakkaat sekä laaditaan näiden tietojen pohjalta perukirja. Perukirjan tehtävä on toimia kuolinpesän omaisuusluettelona ja perintöverotuksen… Lue lisää »
Kysymyksiä ja vastauksia Mikä on perinnönjako? Perinnönjako on juridinen toimenpide, jossa kuolinpesän varallisuus jaetaan perillisille. Perinnönjaon jälkeen kuolinpesä lakkaa olemasta olemassa, ja peritty omaisuus siirtyy kuolinpesältä perillisten omaksi omaisuudeksi. Keitä… Lue lisää »
Edunvalvoja kuolinpesässä on lähtökohtaisesti edustamassa jotakin kuolinpesän osakasta. Perinnönjättäjällä ollut edunvalvoja ei tule edunvalvojan ominaisuudessa enää kuolinpesään. Jos edunvalvonnan alaisena olevasta henkilöstä tulee kuolinpesän osakas, edunvalvoja edustaa osakasta myös kuolinpesän asioissa. Edunvalvojan on… Lue lisää »
Kuolemantapausten sattuessa, kuolinpesän osakkaat saattavat miettiä miten heidän toimensa vaikuttavat suhteessa muihin osakkaisiin tai henkilöihin, jotka ovat oikeutettuja perintöön. Voivatko he itse osakkaina joutua vahingonkorvausvastuuseen? Perintökaaressa todetaan, että kuolinpesän osakas… Lue lisää »
Kuolinpesällä tarkoitetaan taloudellista kokonaisuutta, joka on syntyvä vainajan varoista sekä veloista. Kuolinpesän osakkaita ovat lakimääräiset perilliset eli lapset tai heidän jälkeläisensä, yleistestamentin saajat (henkilöt, joille vainaja on testamentannut jako-osuuden perinnöstään)… Lue lisää »
Perintökaari lähtee siitä olettamuksesta, että kuolinpesän osakkailla on mahdollisuus keskenään sopuisasti kyetä hoitamaan kuolinpesän hallinnon pesänselvitys. Pesänselvittäjän hallinto on osakkaiden yhteishallinnolle toissijainen vaihtoehto. Yhteishallinto on joustava ja ylivoimaisesti yleisin kuolinpesän… Lue lisää »
Ylivelkaisissa kuolinpesissä on omat riskinsä osakkaan kannalta. Kuolinpesää ei pidä mennä jakamaan, ellei varmuutta ole siitä, että velat ovat hoidossa. Osakkaat vastaavat henkilökohtaisesti vainajan veloista, jos pesänselvittäjän hallinto lakkautetaan osakkaiden… Lue lisää »
Voiko ositus tai perinnönjako peräytyä, jos pesän velat on laiminlyöty? Jos pesän luovuttaminen virallisselvitykseen tapahtuu sen jälkeen, kun ositus tai perinnönjako on jo toimitettu, ositus tai perinnönjako peruuntuvat. Mikäli velka… Lue lisää »
Mitä tarkoittaa jakamaton kuolinpesä? Miten jakamaton kuolinpesä käytännössä toimii? Kuolinpesä voi säilyä jakamattomana vaikka vuosisadan. kuolinpesä Kuolinpesä syntyy, kun henkilö kuolee. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää siis kuolinpesä. Kuolinpesästä käytetään… Lue lisää »