Yksityiset

Asunto-osakeyhtiö: Muutostyöt ›

Osakkaalla on lähtökohtaisesti oikeus tehdä muutostöitä huoneistossaan. Muutostyö yhtiön hallitsemissa tiloissa, kuten asunto-osakeyhtiön hallinnassa olevalla rivitalohuoneiston pihalla vaatii aina kuitenkin yhtiön suostumuksen. Muutostyön on oltava yhtiöjärjestyksessä määrätyn osakehuoneiston käyttötarkoituksen mukainen. Esimerkiksi varastotilaa ei siis saa muuttaa asuinhuoneistoksi. Osakkeenomistajan on huolehdittava siitä, että muutostyö suoritetaan hyvän rakennustavan mukaisesti.  Muutostyöilmoitus  Osakkeenomistajan on ilmoitettava muutostyöstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle Lue lisää ›

Asunto-osake: Yhtiöjärjestys ›

Jokaisessa asunto-osakeyhtiössä on oltava yhtiöjärjestys. Asunto-osakeyhtiötä perustettaessa asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestys liitetään perustamissopimukseen.   Yhtiöjärjestyksen sisältö  Yhtiöjärjestyksessä on aina mainittava:  1) yhtiön toiminimi; 2) yhtiön kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhtiön hallitsemien rakennusten ja kiinteistöjen sijainti ja hallintaperuste; 4) jokaisen osakehuoneiston sijainti kiinteistöllä tai rakennuksessa, sen numero tai kirjaintunnus, rakennusalalla yleisesti hyväksyttyjä mittaustapoja noudattaen laskettu pinta-ala sekä käyttötarkoitus ja huoneiston huoneiden lukumäärä. (Osakehuoneistoon kuuluvan vähäisen varaston Lue lisää ›

Asunto-osakeyhtiö ›

Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka yhtiöjärjestyksessä määrätty tarkoitus on omistaa ja hallita vähintään yhtä sellaista rakennusta tai sen osaa, jossa olevan huoneiston tai huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkeenomistajien hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi. Asunto-osakeyhtiö voi omistaa maa-alueen, jolla rakennus sijaitsee tai se voi hallita kiinteistöä vuokraoikeuden perusteella.  Asunto-osakeyhtiölain soveltaminen  Asunto-osakeyhtiölakia sovelletaan edellä mainitulla tavalla Lue lisää ›

Lakiosan laskennalliset lisäykset ›

Lakiosalaskelmassa pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin (testamenttiin rinnastuva lahja), sekä perittävän jälkeläiselleen tai ottolapselleen taikka tämän jälkeläiselle tai näiden puolisoille antamansa sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun Lue lisää ›

Perinnöstä luopuminen ›

Perillinen voi luopua perinnöstä, jolloin hän lakkaa olemasta kuolinpesän osakas. Luopujan sijaan tulevat luopujan sijaantuloperilliset, eli perilliset, jotka perisivät luopujan, jos tämä olisi kuollut.   Jotta perinnöstä luopumisesta ei aiheutuisi ei-toivottuja veroseuraamuksia, on luopumisen oltava tehokas. Tehokkaan luopumisen edellytys on, ettei perillinen ole ryhtynyt sellaisiin toimiin, että hänen voidaan katsoa ottaneen perinnön vastaan. Perillisen on katsottava vastaanottaneen perinnön, Lue lisää ›

Lakiosa ›

Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on oikeus saada lakiosansa perittävän jälkeen. Lakiosa on puolet perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Lakiosaa laskettaessa otetaan huomioon perinnöttömäksi tehty perillinen sekä perillinen, joka on luopunut perinnöstä.  Lakiosan määrä Esimerkki 1: Perinnönjättäjä A:lla on kolme lasta; B, C ja D. Perintökaaren mukaan perintö kuuluu heille ja kunkin lapsen perintöosa Lue lisää ›

Ennakkoperintö ›

Ennakkoperintö on vainajan elinaikanaan rintaperilliselle antama lahja, joka otetaan huomioon perinnönjaossa, paitsi jos perittävä on määrännyt, että lahjaa ei ole pidettävä ennakkoperintönä. Tällainen lahja voidaan kuitenkin ottaa huomioon suosiolahjana lakiosia laskettaessa (ks. lisää suosiolahjasta lakiosan laskennallisena lisäyksenä).  Määräys, jonka mukaan lahjaa ei tule pitää ennakkoperintönä, voidaan antaa lahjakirjassa lahjaa annettaessa, testamentissa tai vapaamuotoisesti. Ennakkoperintönä ei oteta huomioon tavanomaista Lue lisää ›

Ositus: muutoksenhaku pesänjakajan ratkaisuun osituksessa ›

Ositukseen tyytymätön osapuoli saattaa pitää pesänjakajan tekemää ositusratkaisua vääränä tai hän saattaa tulla katumapäälle siitä, millaiseen sopimukseen hän on mennyt osituksessa suostumaan. Hän saattaa myös vasta tässä vaiheessa havahtua vaatimaan osituksen sovittelua. Avioliittolain 103 b.3 §:n viittaa juuri jälkimmäiseen tilanteeseen. Pykälän sanamuodon mukaan osituksen sovitteluvaatimus on mahdollista tehdä vielä ’osituksen jälkeen’. Sillä tarkoitetaan juuri osituksen moiteoikeudenkäyntiä.  Muutoksenhaku Lue lisää ›

Ositus: Pesänjakajan hakeminen ositusta varten ›

Vaikka avioerot ovat usein riitaisia elämänvaiheita, ja varallisuussuhteiden selvittäminen voi olla hankalaa, puolisot useimmissa tapauksissa pystyvät selvittämään asiansa keskenään ilman ulkopuolista väliintuloa. Toimitusositus on menettelynä selvästi harvinaisempi kuin sopimusositus. Toisinaan on kuitenkin tilanteita, jolloin ositus ei ole mahdollista osapuolten keskinäisellä sopimuksella. Tällaisia tilanteita varten avioliittolaissa on säädetty mahdollisuudesta hakea pesänjakajan määräämistä (AL 98 § ja Lue lisää ›

Ositus: Puolittamisperiaate osituksessa ›

Avioliiton purkautuessa puolisoiden välinen varallisuussuhde puretaan osituksessa. Osituksessa selvitetään avioliiton osapuolten varat ja velat, ja omaisuus jaetaan. Sikäli kun mainitut varat ja velat ovat avio-oikeuden alaisia, ne muodostavat yhteenlaskettuna puolisoiden yhteisen omaisuuden säästön.   Tasingon maksuvelvollisuus ja suorittamistapa  Osituksessa enemmän omistavan puolison tulee toisen puolison sitä vaatiessa suorittaa niin kutsuttua tasinkoa vähemmän omistavalle siten, että puolisoiden varallisuusasema muodostuu yhtä suureksi. Osapuolista se, joka osoittautuu Lue lisää ›