Yksityiset

Mitä kiinteistönvälitysalan lyhenteet tarkoittavat? ›

Toisinaan asuntokauppa-alalla tulee vastaan monenlaisia ammattinimikkeitä, jotka saattavat mietityttää asiakkaita. Kuka siis saa käyttää kiinteistönvälittäjän ammattinimikettä ja mitä lyhenteet oikein pitävät sisällään? Asuntokauppoja tehdessään onkin hyvä varmistua välittäjän ammattitaidosta ja usein välittäjiltä kannattaakin kysyä lisää mikäli nimike mietityttää. LVV = Laillistettu vuokravälittäjä Keskuskauppakamari vastaa LVV-kokeiden järjestämisestä. LVV-kokeen läpäissyt henkilö voi käyttää laillistetun vuokravälittäjän nimikettä. Välittäjäkokeista Lue lisää ›

Kiinteistön vakuusarvon alentuminen ja heikkeneminen ›

Maakaareen mukaan, jos kiinteistön vakuusarvo heikkenee, voi velkoja hakea maksua kiinteistöstä, vaikkei saaminen ole vielä erääntynyt maksettavaksi. Edellytyksenä tällaiselle oikeudelle on kiinteistön fyysinen vahingoittuminen tai kiinteistön muu olennainen arvon alentuminen. Laissa lueteltuja tyypillisiä esimerkkejä ovat tulipalo, luonnontapahtumat tai kiinteistön omistajan muut vahingolliset toimenpiteet. Vakuuskohteen arvon heikkenemisen tulee olla merkityksellinen erääntymätöntä saamistaan vaativan velkojan osalta. Vakuusarvo Vakuusarvolla Lue lisää ›

Kiinteistön omistaja ja johtorasitteet kiinteistöllä ›

Joskus kiinteistöä joudutaan käyttämään erilaisten putkien ja johtojen asentamista varten. Jotta tällaisia laitteita voidaan asentaa, vaatii se usein niiden viemistä toisen henkilön omistaman kiinteistön läpi. Siksi saattaisikin olla hankalaa, mikäli tällaisten johtojen asentamiseen tarvittaisiin aina rasitetun kiinteistön omistajan lupaa. Tästä johtuen laki sallii kyseisten laitteiden asentamisen ilman omistajan lupaa. Kiinteistön omistajan velvollisuus Yhdyskuntatekniset laitteet ovat Lue lisää ›

Ostajan selonottovelvollisuus kiinteistökaupassa ›

Maakaaren 2 luvun 22 §:n 1 momentin mukaan kiinteistön ostaja ei saa vedota kiinteistöstä löytyvään seikkaan laatuvirheenä, jos tämä seikka olisi voitu havaita kiinteistön tarkastuksen yhteydessä ennen kauppojen tekemistä. Ostajalla ei ole velvollisuutta ilman erityistä syytä tarkistaa myyjän kiinteistöstä antamien tietojen paikkansapitävyyttä eikä ulottaa tarkastusta seikkoihin, joiden selvittäminen edellyttää teknisiä tai muita tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä. Lue lisää ›

Asuntokaupan virheet uudessa ja käytetyssä asunnossa ›

Asuntokaupan virheet jaotellaan viivästymisiin, laatuvirheisiin, taloudellisiin virheisiin ja oikeudellisiin virheisiin. Virheiden seuraukset ovat samat lajista riippumatta. Uuden ja käytetyn asunnon virheistä säädellään asuntokauppalaissa. Asuntokaupan virheitä koskevat virhesäännökset ja erilaiset virhetyypit Uuden ja käytetyn asunnon yleiset virhesäännökset eroavat hieman toisistaan. Samat virhetyypit voivat kuitenkin esiintyä molempien asuntojen kaupoissa. Uuden asunnon yleinen virhesäännös löytyy asuntokauppalain 4 luvun Lue lisää ›

Piilevä virhe kiinteistökaupassa ›

Piilevällä virheellä tarkoitetaan sellaista virhettä kiinteistössä, josta myyjä ei ollut tietoinen kaupan teon hetkellä. Piilevä virhe eli yleisimmin tunnettu salainen virhe on kiinteistön myyjän vastuulla myös silloin kun myyjä ei virheestä tiennyt. Piilevä virhe Piilevä virhe edellyttää sitä, että virhe on vähäistä suurempi. Maakaari sääntelee kiinteistön kauppaa ja sen mukaan kiinteistössä on laatuvirhe, jos kiinteistö Lue lisää ›

Hinnanalennus ja kaupan purku uuden asunnon virheen perusteella ›

Hinnanalennus ja kaupan purku asuntokaupoissa ovat ostajalle vaihtoehtoisia ratkaisuja. Asuntokauppalain 6 luvun 16 §:n mukaan ostajalla on oikeus virhettä vastaavaan tai muuten virheeseen nähden määrältään kohtuulliseen hinnanalennukseen. Ostajalla on oikeus saada hinnanalennuksena palautettavalle kauppahinnalle korkolain 3 §:n 2 momentin mukaista korkoa siitä päivästä lukien, jona myyjä vastaanotti kauppahinnan.  Ostajalla on siis oikeus hinnanalennukseen virheen ollessa Lue lisää ›

Reklamaatio käytetyn asunnon kaupassa ›

Virheilmoitus eli reklamaatio on aina edellytys hinnanalennuksen, vahingonkorvauksen tai kaupan purun saamiseksi. Asunnon ostajan onkin tästä syystä hyvin tärkeää muistaa tehdä virheilmoitus eli reklamaatio asunnossa havaitsemistaan virheistä. Reklamaatio on suositeltavaa tehdä viivyttelemättä, sillä jos ostaja ei ilmoita myyjälle virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se Lue lisää ›

Vahingonkorvaus asuntokaupassa ›

Asuntokauppojen vahingonkorvauksesta säädetään asuntokauppalaissa. Vahingonkorvaus voi konkretisoitua esim. virheen seurauksena, sillä mikäli asuntokauppaa rasittaa virhe, ostajalla voi olla oikeus vahingonkorvaukseen. Vahingonkorvaus voi olla muiden vaatimusten kanssa rinnakkainen, mikä tarkoittaa sitä, että ostaja voi vaatia vahingonkorvauksen lisäksi samaan aikaan myös esim. hinnanalennusta tai kaupan purkua. Vahingonkorvauksen edellytyksenä on aina myyjän tuottamus eli huolimattomuus. Jos ostaja siis vaatii vahingonkorvausta Lue lisää ›

Virheen korjaaminen uuden asunnon kaupassa ›

Uuden asunnon kaupassa pääsääntönä pidetään sitä, että jos kaupankohteessa on virhe, on ostajalla oikeus pidättäytyä omasta suorituksestaan eli kauppahinnan maksamisesta, kuitenkin vain virhettä vastaavalta osalta. Ostajalla on siten oikeus vaatia virheen korjaamista tai oikaisemista niin ettei toimenpiteestä aiheudu kustannuksia ostajalle. Ostajan oikeus vaatia virheen korjaamista on tosin rajoitettu siten, että mikäli kustannukset olisivat virheen merkitykseen Lue lisää ›