Yksityiset

Käytetyn asunnon kauppa ›

Asunnon ostaminen on keskimäärin yksityishenkilön suurin hänen koko elämänsä aikana tekemä sijoitus. Suomessa kotitalouksien varallisuudesta kaksi kolmasosaa muodostuu asuntojen omistamisesta (osakehuoneistot ja asuinkiinteistöt). Suomalaisten varallisuus on siis pääasiassa sidottu asumiseen. Ottaen huomioon asuntokaupassa liikkuva rahan määrä ja kaupan merkitys yksilön ja yhteiskunnan tasolla, sopimustyyppinä asunto-osakkeen tai asuinkiinteistön kauppa on yksi yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti merkittävimmistä sopimustyypeistä.   Asuntokauppaa koskevat riidat ovat monimutkaisia ja vaatimukset Lue lisää ›

Vuokravakuuden palautusaika ›

Vuokravakuuden palautusaika ei ole tarkkaan määräpäivään sidottu. Vuokravakuus on palautettava vaadittaessa sitten, kun edellytykset ovat olemassa. Vuokravakuuden palautusaika Kun vuokrasuhde päättyy tai vakuuden määräaika on muutoin kulunut, vuokranantajan on palautettava vakuus sen antajalle. Vuokravakuuden asettaja voi olla vuokralainen, mutta myös muu henkilö. Jos vuokravakuuden on vuokralaisen puolesta asettanut toinen henkilö, pitää vakuus palauttaa vuokralaisen sijasta siis kyseiselle Lue lisää ›

Kuluttajaluottosopimukset ›

Kuluttajille suunnattuja, nopeasti ilman vakuuksia myönnettäviä luottoja kutsutaan kuluttajaluottosopimuksiksi eli tuttavallisemmin ns. pikavipeiksi. Kuluttajaluotolla tarkoitetaan luottoa, jonka elinkeinonharjoittaja eli luotonantaja sopimuksen mukaan myöntää tai lupaa myöntää kuluttajalle lainana, maksunlykkäyksenä tai muuna vastaavana taloudellisena järjestelynä. Luottoa voidaan myöntää vain maksukykyiselle Luoton myöntäjän on arvioitava luoton hakijan luottokelpoisuutta ennen luoton myöntämistä. Taloudellinen selvitys tehdään ennen luoton myöntämistä ja Lue lisää ›

Puolison perintöoikeus ›

Pääsääntöisesti puoliso perii lapsetta kuolleen aviopuolisonsa. Mitään lakiosaoikeutta ei puolisolla kuitenkaan ole eli lapseton henkilö voi pätevästi testamentata koko omaisuutensa jollekin muulle kuin puolisolleen. Puolison perintöoikeus on oikeutena vahvempi kuin lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana mutta tämä toimii lesken suojana, kuten myös viimekädessä asumissuoja- ja avustussäännökset. Kun leski perii puolisonsa, on hänen näin ollen maksettava Lue lisää ›

Lesken asumis- ja hallintaoikeus ›

Vaikka rintaperillinen vaatisi jakoa taikka testamentinsaaja testamentin mukaista osuuttaan, saa eloonjäänyt puoliso kuitenkin pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon. Oikeutta asuntoon ei kuitenkaan ole, jos kodiksi sopiva asunto sisältyy eloonjääneen puolison omaan varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuinirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan, Lue lisää ›

Lesken oikeus hallita jäämistöä ›

Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillinen vaadi jakoa. Tätä kutsutaan lesken enimmäissuojaksi. Vaikka rintaperillinen vaatisi, että perintö jaetaan lesken eläessä, leski saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon tavanomaisine asuntoirtaimistoineen, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Tätä kutsutaan lesken vähimmäissuojaksi, joka menee jopa Lue lisää ›

Avustus lapselle kuolinpesästä ›

Perittävän alle 21-vuotias lapsi voi hänen perintöosansa lisäksi kuolinpesän säästöstä kertakaikkisena avustuksena päältäpäin saada avustusta koulutusta ja kasvatusta varten, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Voiko lapsi saada avustusta kuolinpesästä? Avustus on suoritettava jäämistöstä ennen perintöä ja testamenttia. Testamentti on tehoton siltä osin kuin se loukkaa oikeutta saada avustusta. Avustusta on vaadittava viimeistään perinnönjaossa. Koulutus- ja kasvatusavustuksen Lue lisää ›

Kenellä on oikeus perintöön ›

Perinnön saavat ensisijaisesti rintaperilliset. Rintaperillinen on vainajan suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen eli lapsi, lapsenlapsi tai lapsenlapsen lapsi. Mikäli vainajan lapsi on kuollut, tulevat kuolleen lapsen sijaan tämän lapset. Omaisuus jaetaan silloin sukuhaaroittain.   Esimerkki 1:   Isoisällä oli kolme lasta, joista yksi on kuollut ennen isoisää. Tällä lapsella on kolme elossa olevaa lasta. Isoisän omaisuus jaetaan siten, että elossa olevista Lue lisää ›

Hinnanalennus ja kaupanpurku käytetyn asunnon virheen perusteella ›

Asuntokaupassa hinnanalennus ja kaupanpurku ovat ostajalle vaihtoehtoisia ratkaisuja. Asuntokauppalain mukaan ostajalla on oikeus hinnanalennukseen virheen ollessa olennainen tai kaupanpurkuun, mikäli hinnanalennusta ei nähdä riittävänä ratkaisuna. Hinnanalennus on käytetyn asunnon kaupassa virheen ensisijainen seuraamus. Ostajalla on siten asunnon virheen vuoksi oikeus virhettä vastaavaan tai muuten virheeseen nähden kohtuulliseen hinnanalennukseen. Kyseinen hinnanalennus määritetään aina tapauskohtaisesti, jolloin huomioon Lue lisää ›

Avio-oikeus, perintö ja perintövero ›

Avioliittolakiin perustuvat säännökset mahdollistavat puolisoille oikeuden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön. Avio-oikeus ei ole sama asia kuin perintö, joten siitä ei tarvitse maksaa veroja. Perinnöstä maksetaan perintöveroa, mutta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta sen jakotilanteessa ei makseta. Toisin kuin avio-oikeudesta,le sken on normaalisti maksettava perintöveroa perinnöstä. (§: perintö- ja lahjaverolaki) Omaisuuden ositus kuoleman johdosta Omaisuuden osituksen pääsääntönä pidetään Lue lisää ›