Yksityiset

Oikeudenkäynti: Riita-asiat, kantajan haastehakemus ›

Oikeudenkäymiskaaren (OK) 5 luku säätelee oikeudenkäynnin kulkua riita-asioissa. Riita-asiat jaetaan Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 2 §:n mukaisiin “laajoihin riita-asioihin” sekä Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n mukaisiin ns. riidattomiin eli “summaarisiin riita-asioihin”, jotka koskevat tietyn määrän saamista, hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen palauttamista taikka häätöä. Alla kuvataan laajan riita-asian menettelyä.   Laajan riita-asian käsittely:  Oikeudenkäynti laajassa riita-asiassa voidaan jakaa kirjalliseen valmisteluun sekä suulliseen pääkäsittelyyn. Kirjallisen Lue lisää ›

Ositus: sovittelun yleiset edellytykset ›

Sovittelun yleiset edellytykset  Puolittamisperiaatteen säännönmukainen noudattaminen voi johtaa epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen. Osituksen epäoikeudenmukaista lopputulosta varten on avioliittolain 103b §:ssä on säädetty mahdollisuudesta sovitella ositusta. Avioliittolain 103b.1. §:n mukaan ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Edellä kuvattuja asioita, lopputuloksen kohtuuttomuus ja perusteeton taloudellinen etu, kutsutaan sovittelun yleisiksi edellytyksiksi. Lopputuloksella tarkoitetaan Lue lisää ›

Asunto-osakeyhtiö: Muutostyöt ›

Osakkaalla on lähtökohtaisesti oikeus tehdä muutostöitä huoneistossaan. Muutostyö yhtiön hallitsemissa tiloissa, kuten asunto-osakeyhtiön hallinnassa olevalla rivitalohuoneiston pihalla vaatii aina kuitenkin yhtiön suostumuksen. Muutostyön on oltava yhtiöjärjestyksessä määrätyn osakehuoneiston käyttötarkoituksen mukainen. Esimerkiksi varastotilaa ei siis saa muuttaa asuinhuoneistoksi. Osakkeenomistajan on huolehdittava siitä, että muutostyö suoritetaan hyvän rakennustavan mukaisesti.  Muutostyöilmoitus  Osakkeenomistajan on ilmoitettava muutostyöstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle Lue lisää ›

Asunto-osake: Yhtiöjärjestys ›

Jokaisessa asunto-osakeyhtiössä on oltava yhtiöjärjestys. Asunto-osakeyhtiötä perustettaessa asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestys liitetään perustamissopimukseen.   Yhtiöjärjestyksen sisältö  Yhtiöjärjestyksessä on aina mainittava:  1) yhtiön toiminimi; 2) yhtiön kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhtiön hallitsemien rakennusten ja kiinteistöjen sijainti ja hallintaperuste; 4) jokaisen osakehuoneiston sijainti kiinteistöllä tai rakennuksessa, sen numero tai kirjaintunnus, rakennusalalla yleisesti hyväksyttyjä mittaustapoja noudattaen laskettu pinta-ala sekä käyttötarkoitus ja huoneiston huoneiden lukumäärä. (Osakehuoneistoon kuuluvan vähäisen varaston Lue lisää ›

Asunto-osakeyhtiö ›

Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka yhtiöjärjestyksessä määrätty tarkoitus on omistaa ja hallita vähintään yhtä sellaista rakennusta tai sen osaa, jossa olevan huoneiston tai huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkeenomistajien hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi. Asunto-osakeyhtiö voi omistaa maa-alueen, jolla rakennus sijaitsee tai se voi hallita kiinteistöä vuokraoikeuden perusteella.  Asunto-osakeyhtiölain soveltaminen  Asunto-osakeyhtiölakia sovelletaan edellä mainitulla tavalla Lue lisää ›

Lakiosan laskennalliset lisäykset ›

Lakiosalaskelmassa pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin (testamenttiin rinnastuva lahja), sekä perittävän jälkeläiselleen tai ottolapselleen taikka tämän jälkeläiselle tai näiden puolisoille antamansa sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun Lue lisää ›

Ositussopimus: moittiminen, mitättömyys ja oikeuspaikka ›

Jos ositus on toimitettu puolisoiden keskinäisellä sopimuksella ilman että pesänjakajaa on määrätty, sopimusosituksen moitekanteen nostamiselle ei ole laissa säädettyä tarkkarajaista moiteaikaa. Kanne on tällöin nostettava kohtuullisessa ajassa. Koska osituksessa ei sovelleta prosessioikeudellista prekluusioperiaatetta, kanne on nostettavissa, vaikka osapuoli tiesi sopimusta tehdessään niistä seikoista, joihin hän perustaa vaatimuksensa.  Miten ositussopimus tehdään?  Jotta ositussopimus olisi pätevä, siitä on laadittava Lue lisää ›

Perinnöstä luopuminen ›

Perillinen voi luopua perinnöstä, jolloin hän lakkaa olemasta kuolinpesän osakas. Luopujan sijaan tulevat luopujan sijaantuloperilliset, eli perilliset, jotka perisivät luopujan, jos tämä olisi kuollut.   Jotta perinnöstä luopumisesta ei aiheutuisi ei-toivottuja veroseuraamuksia, on luopumisen oltava tehokas. Tehokkaan luopumisen edellytys on, ettei perillinen ole ryhtynyt sellaisiin toimiin, että hänen voidaan katsoa ottaneen perinnön vastaan. Perillisen on katsottava vastaanottaneen perinnön, Lue lisää ›

Ositus: Pesänjakajan tehtävät ja toimivalta osituksessa ›

Suomen aviovarallisuusjärjestelmä on rakennettu osapuolten välisiä ositusriitoja silmällä pitäen siten, että riitojen selvittäminen kuuluu ensiasteena pesänjakajalle. Tämä voi merkitä käytännössä esimerkiksi sitä, että jos puolisolla on kiistaton tasinkosaatava, jonka toinen osapuoli kieltäytyy suorittamasta, tasinkoon oikeutettu ei voi suoraan vaatia suoritusta kanteella käräjäoikeudessa. Hänen on ensin haettava pesänjakajan määräämistä.  Perintökaaren mukaan pesänjakajan on toiminnallaan koetettava saada Lue lisää ›

Lakiosa ›

Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on oikeus saada lakiosansa perittävän jälkeen. Lakiosa on puolet perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Lakiosaa laskettaessa otetaan huomioon perinnöttömäksi tehty perillinen sekä perillinen, joka on luopunut perinnöstä.  Lakiosan määrä Esimerkki 1: Perinnönjättäjä A:lla on kolme lasta; B, C ja D. Perintökaaren mukaan perintö kuuluu heille ja kunkin lapsen perintöosa Lue lisää ›