Vahingonkorvauksesta voi joutua maksamaan korkoa. Tässä on yleensä kyse viivästyskorosta, jollei tuomioistuin ole toisin määrännyt tai toisin ole erikseen sovittu. Viivästyskorko määräytyy korkolain perusteella ja sen tarkoituksena on korvata haitta,… Lue lisää »
Suomen vahingonkorvausoikeuden lähtökohtana on täyden korvauksen periaate. Sen mukaan vahingonkärsijälle on korvattava kaikki vahingosta aiheutuneet menetykset, jotta hänet saatetaan mahdollisimman lähelle sitä taloudellista asemaa, jossa hän olisi ollut ilman vahinkotapahtumaa.… Lue lisää »
Vahingonkorvausoikeuden lähtökohtana on täyden korvauksen periaate. Sen mukaan vahingon aiheuttajan on korvattava kaikki vahingosta aiheutuneet menetykset, jotta vahingonkärsijä saatetaan mahdollisimman lähelle sitä tilannetta tai taloudellista asemaa, jossa hän olisi ollut… Lue lisää »
Kun useampi henkilö aiheuttaa saman vahingon, herää kysymys siitä, kuka on vastuussa vahingon korvaamisesta ja kuinka korvaus jaetaan eri vahingonaiheuttajien kesken. Vahingonkorvauslain mukaan kaksi tai useampi samasta vahingosta vastuussa oleva… Lue lisää »
Liikennevakuutus on pakollinen lakisääteinen vahinkovakuutus, josta säädetään liikennevakuutuslaissa. Liikennevakuutus korvaa ajoneuvon liikennekäytössä aiheuttamia henkilö- ja esinevahinkoja. Pakollisuuden tarkoituksena on turvata vahingonkärsineen asema ja varmistaa, että liikenteessä aiheutuneet vahingot korvataan tehokkaasti.… Lue lisää »
Liikennevahingon aiheuttanut kuljettaja ei aina pääse vastuusta sillä perusteella, että vahinko korvataan liikennevakuutuksesta. Tietyissä tilanteissa vakuutusyhtiöllä on oikeus periä maksamansa korvaus takaisin vahingon aiheuttajalta. Tätä kutsutaan regressioikeudeksi tai takautumisoikeudeksi. Regressioikeuden… Lue lisää »
Vahingonkorvausoikeudessa erotetaan henkilövahingot, esinevahingot, kärsimyksen ja puhtaat varallisuusvahingot toisistaan. Tämä johtuu niiden erilaisen luonteen lisäksi siitä, että niiden korvattavuutta koskevat erilaiset säännöt. Vahingonkorvauslaissa ei käytetä nimenomaisesti käsitettä ”puhdas varallisuusvahinko”, mutta… Lue lisää »
Vahingonkorvausvastuu ei synny pelkästään sillä perusteella, että jollekin on aiheutunut vahinkoa. Vahingonkorvauslain mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää, että useat laissa ja oikeuskäytännössä asetetut edellytykset täyttyvät samanaikaisesti. Pääsäännön mukaan se, joka tahallisesti… Lue lisää »
Esinevahinko on yksi yleisimmistä korvattavista vahinkotyypeistä. Esinevahingolla tarkoitetaan vahinkoa, jossa esine vahingoittuu, tuhoutuu tai menee hukkaan. Se kohdistuu fyysiseen omaisuuteen, kuten esimerkiksi ajoneuvoon, vaatteeseen, rakennukseen, työvälineeseen tai muuhun esineeseen. Vahingonkorvauslain… Lue lisää »
Vahingonkorvausoikeudessa tehdään ero välittömien ja välillisten vahinkojen välillä, koska jaottelulla on merkittävä vaikutus siihen, milloin vahinko on korvattava ja millä edellytyksillä. Erityisesti sopimusriidoissa (lue lisää välittömistä ja välillisistä vahingoista sopimussuhteissa… Lue lisää »