Vahingonkorvausoikeudessa erotetaan henkilövahingot, esinevahingot, kärsimyksen ja puhtaat varallisuusvahingot toisistaan. Tämä johtuu niiden erilaisen luonteen lisäksi siitä, että niiden korvattavuutta koskevat erilaiset säännöt. Vahingonkorvauslaissa ei käytetä nimenomaisesti käsitettä ”puhdas varallisuusvahinko”, mutta siinä säädetään sen korvattavuudesta. Käsitettä käytetään kuitenkin vakiintuneesti oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa.

Puhdas varallisuusvahinko tarkoittaa taloudellista vahinkoa, joka ei liity henkilö- tai esinevahinkoon. Kyse on tilanteesta, jossa vahinko kohdistuu suoraan henkilön tai yrityksen taloudellisiin etuihin ilman, että taustalla on esimerkiksi henkilövammaa tai omaisuuden vahingoittumista. Tällaisia vahinkoja voivat olla esimerkiksi menetetty liiketoiminnan tuotto, virheellisestä neuvosta aiheutunut taloudellinen tappio tai muu puhtaasti rahamääräinen menetys, joka ei johdu henkilö- tai esinevahingosta.

Oikeuskirjallisuudessa on esitetty myös toinen tulkinta siitä, mitä puhdas varallisuusvahinko kattaa. Suppean tulkinnan mukaan kyse on ainoastaan sellaisesta taloudellisesta vahingosta, jolla ei ole mitään yhteyttä henkilö- tai esinevahinkoon. Laajemman ja oikeuskirjallisuudessa yleisemmin hyväksytyn näkemyksen mukaan puhdas varallisuusvahinko voi syntyä myös tilanteessa, jossa henkilö kärsii taloudellista vahinkoa toisen henkilölle tai omaisuudelle aiheutuneen vahingon seurauksena.

MILLOIN PUHDAS VARALLISUUSVAHINKO KORVATAAN?

Sopimuksen ulkopuolisessa vahingonkorvausvastuussa puhdasta varallisuusvahinkoa ei lähtökohtaisesti korvata. Vahingonkorvauslain mukaan korvaus voidaan kuitenkin määrätä kolmessa poikkeustilanteessa. Ensinnäkin korvausvelvollisuus voi syntyä, jos vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla. Toiseksi puhdas varallisuusvahinko voidaan korvata silloin, kun vahinko on aiheutettu julkista valtaa käytettäessä. Kolmanneksi korvaus voi tulla kyseeseen myös silloin, kun korvaamiselle on muutoin erittäin painavia syitä. Oikeuskäytännössä erittäin painavina syinä on pidetty esimerkiksi hyvän tavan vastaista menettelyä tai tilannetta, jossa vahingon aiheuttajalla on ollut erityinen luottamusasema suhteessa vahingonkärsineeseen. Esimerkiksi ratkaisussa KKO 1991:79 korkein oikeus katsoi, että julkisuudessa julkaistu kirjoitus saattoi johtaa korvausvastuuseen erittäin painavien syiden perusteella

Puhdasta varallisuusvahinkoa arvioidaan eri tavalla silloin, kun osapuolten välillä on sopimus. Sopimusvastuussa taloudellinen vahinko on usein juuri puhdasta varallisuusvahinkoa, ja se voidaan korvata sopimusoikeudellisten sääntöjen perusteella ilman vahingonkorvauslain edellyttämiä erityisiä poikkeusperusteita. Tämän vuoksi puhtaan varallisuusvahingon korvattavuus on sopimussuhteissa huomattavasti laajempi kuin tilanteissa, joissa osapuolten välillä ei ole sopimusta.

Jos sinulle tai yrityksellesi on aiheutunut vahinkoa ja haluat selvittää, onko sinulla oikeus vahingonkorvaukseen, voit olla meihin yhteydessä. Arvioimme tilanteesi ja tarjoamme alkuselvityksen veloituksetta.

Suomen Juristit
Lakitiimi
21.7.2026