Kärsimys on vahingonkorvauslaissa oma vahinkolajinsa, joka eroaa henkilövahingosta. Kärsimyksellä tarkoitetaan loukkaavan teon aiheuttamaa henkistä kärsimystä, kuten mielipahaa, pelkoa, nöyryytystä tai surua. Toisin kuin henkilövahinko, kärsimys ei edellytä lääketieteellisesti todettavaa fyysistä tai psyykkistä terveydentilan häiriötä. Kärsimyskorvaus on kuitenkin enemmän poikkeus kuin pääsääntö, sillä oikeus korvaukseen syntyy vain laissa erikseen säädetyissä tapauksissa, jotka liittyvät yleensä rikoksella aiheutettuihin vakaviin oikeudenloukkauksiin.

Korvaukseen voi olla oikeus esimerkiksi silloin, kun henkilön vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on loukattu rangaistavaksi säädetyllä teolla. Korvausta voidaan maksaa myös rikoksella toteutetusta syrjinnästä sekä tilanteissa, joissa henkilön henkilökohtaista koskemattomuutta tai ihmisarvoa on loukattu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta. Ihmisarvon loukkaamiseen perustuva korvausperuste on tarkoitettu sovellettavaksi vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Loukkauksen tulee kohdistua nimenomaan ihmisarvoon, olla vakava ja rinnastua merkitykseltään muihin laissa säädettyihin kärsimyskorvauksen perusteisiin.

Esimerkiksi ratkaisussa KKO 2012:74 korkein oikeus katsoi, että pelkkä nyrkein tapahtuva pahoinpitely ei sellaisenaan oikeuta kärsimyskorvaukseen ihmisarvon vakavan loukkaamisen perusteella. Tässä tapauksessa uhrin pakottaminen nielemään mäntysuopaa katsottiin kuitenkin poikkeuksellisen nöyryyttäväksi ja halventavaksi teoksi, joka loukkasi hänen ihmisarvoaan. Tämän vuoksi korkein oikeus määräsi uhrille maksettavaksi 500 euron kärsimyskorvauksen.

Kärsimyskorvauksen määrä ei perustu siihen, kuinka voimakkaana loukattu on henkilökohtaisesti kokenut kärsimyksen. Sen arviointi pyritään pitämään mahdollisimman objektiivisena, ja korvaus määräytyy sen perusteella, millaista kärsimystä kyseisen loukkauksen voidaan yleensä katsoa aiheuttavan. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde sekä se, kuinka laajasti loukkaus on tullut julkisuuteen.

Pohjimmiltaan kärsimyskorvauksen tarkoituksena on hyvittää oikeudenloukkaus, joten tavoitteena ei ole korvata taloudellisia menetyksiä eikä rangaista vahingon aiheuttajaa. On myös hyvä tiedostaa, että kärsimyskorvaus on itsenäinen suhteessa henkilövahingon korvaukseen. Tämän vuoksi samasta teosta voidaan tietyissä tilanteissa tuomita sekä henkilövahingosta että kärsimyksestä maksettava korvaus, jos kummankin korvauslajin edellytykset täyttyvät. Voit olla meihin yhteydessä, jos sinulle on sattunut vahinkoa ja haluat selvittää oikeutesi vahingonkorvaukseen. Arvioimme tilanteesi ja tarjoamme alkuselvityksen veloituksetta.

Suomen Juristit
Lakitiimi
22.7.2026