Vahingonkorvausvastuu ei synny pelkästään sillä perusteella, että jollekin on aiheutunut vahinkoa. Vahingonkorvauslain mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää, että useat laissa ja oikeuskäytännössä asetetut edellytykset täyttyvät samanaikaisesti. Pääsäännön mukaan se, joka tahallisesti tai huolimattomuudellaan aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Käytännössä korvausvastuun arviointi perustuu siihen, onko syntynyt korvattava vahinko, onko vahinko aiheutettu oikeudenvastaisella ja tuottamuksellisella menettelyllä sekä onko vahingon ja teon välillä riittävä syy-yhteys.

1. KORVATTAVA VAHINKO

Korvausvastuun ensimmäinen edellytys on, että vahingonkärsineelle on syntynyt vahingonkorvauslain mukaan korvattava vahinko. Tällaisia vahinkolajeja ovat henkilövahinko, esinevahinko, puhdas varallisuusvahinko sekä kärsimys. Henkilö- ja esinevahingot ovat lähtökohtaisesti korvattavia, kun taas puhtaan varallisuusvahingon ja kärsimyksen korvaaminen edellyttää laissa säädettyjen erityisten edellytysten täyttymistä.

2. OIKEUDENVASTAINEN TEKO TAI LAIMINLYÖNTI

Korvausvastuun syntyminen edellyttää lisäksi, että vahinko on aiheutunut oikeudenvastaisesta teosta tai laiminlyönnistä. Oikeudenvastaisuudella tarkoitetaan sitä, että menettely on lain, oikeusjärjestyksen tai hyvän tavan vastaista. Kaikki vahinkoa aiheuttavat teot eivät kuitenkaan ole oikeudenvastaisia. Esimerkiksi lääkärin asianmukaisesti suorittama hoitotoimenpide voi aiheuttaa potilaalle haittaa, mutta se ei yleensä synnytä vahingonkorvausvastuuta, koska toimenpide perustuu lakiin ja potilaan suostumukseen.

3. TUOTTAMUS

Suomalainen vahingonkorvausoikeus perustuu pääosin tuottamusvastuuseen. Tuottamuksella tarkoitetaan sitä, että henkilö on toiminut huolimattomasti tai tahallisesti eli jättänyt noudattamatta sellaista huolellisuutta, jota häneltä kyseisessä tilanteessa voidaan edellyttää. Tahallisuudessa vahinko aiheutetaan tarkoituksellisesti tai sen syntyminen hyväksytään, kun taas huolimattomuudessa vahinko johtuu huolellisuusvelvollisuuden laiminlyönnistä. Joissakin poikkeuksellisissa tilanteissa korvausvastuu voi perustua myös niin sanottuun ankaraan vastuuseen, jolloin vahingon aiheuttajan huolimattomuutta ei tarvitse osoittaa. Tällainen vastuu perustuu kuitenkin erityislainsäädäntöön eikä vahingonkorvauslakiin.

4. SYY-YHTEYS

Korvausvastuu edellyttää myös, että vahinko on aiheutunut juuri kyseisestä teosta tai laiminlyönnistä. Pelkkä ajallinen yhteys ei riitä, vaan vahingon tulee olla oikeudellisesti merkityksellisessä syy-yhteydessä vahingon aiheuttaneeseen menettelyyn. Syy-yhteys tarkoittaa, että vahingonaiheuttajan teon tai laiminlyönnin on täytynyt tosiasiallisesti aiheuttaa vahingonkärsineen vahinko, ja että ilman tätä vahinko ei olisi syntynyt.

5. KORVAUSVELVOLLINEN

Korvausvelvollinen on yleensä se henkilö, joka on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai huolimattomuudellaan. Joissakin tilanteissa korvausvastuu voi kuitenkin kohdistua myös muuhun tahoon. Työnantaja vastaa lähtökohtaisesti työntekijän työssään aiheuttamista vahingoista niin sanotun isännänvastuun perusteella. Myös julkisyhteisö voi joutua korvausvastuuseen julkista valtaa käytettäessä aiheutuneista vahingoista laissa säädetyin edellytyksin (lue lisää täältä). Alaikäisten vahingonkorvausvastuuta arvioidaan puolestaan tavanomaista lievemmin. Lue lisää alaikäisen korvausvastuusta ja alaikäisen vanhempien korvausvastuusta.

6. KORVAUSVASTUUN RAJOITUKSET

Vaikka vahingonkorvausvastuun yleiset edellytykset täyttyisivät, korvausta voidaan joissakin tilanteissa alentaa tai sitä ei tarvitse maksaa täysimääräisenä. Yleisin peruste on vahingonkärsineen oma myötävaikutus vahingon syntymiseen tai sen laajuuteen. Lisäksi tuomioistuin voi tietyissä tilanteissa sovitella korvausvastuuta, jos täysi korvaus olisi vahingon aiheuttajalle olosuhteisiin nähden kohtuuton. Tahallisesti aiheutetuissa vahingoissa korvausta sovitellaan kuitenkin vain poikkeuksellisesti.

7. TODISTUSTAAKKA

Vahingonkorvausasiassa vahingonkärsineellä on lähtökohtaisesti todistustaakka korvausvaatimuksensa perusteista. Hänen on pystyttävä näyttämään toteen, että hänelle on aiheutunut korvattava vahinko, että korvausvelvollisuuden edellytykset täyttyvät sekä mikä on aiheutuneen vahingon määrä. Jos jokin näistä edellytyksistä jää näyttämättä, korvausvaatimus voidaan hylätä. Tämä on yleensä haastavin osa, kun vaaditaan vahingonkorvausta, sillä usein näyttö tai sen puute ratkaisee vahingonkorvausta koskevan oikeudenkäynnin. Voit olla meihin yhteydessä, jos sinulle on sattunut vahinkoa ja haluat selvittää oikeutesi vahingonkorvaukseen. Arvioimme tilanteesi ja tarjoamme alkuselvityksen veloituksetta.

Suomen Juristit
Lakitiimi
22.7.2026