Vahingonkorvauksesta voi joutua maksamaan korkoa. Tässä on yleensä kyse viivästyskorosta, jollei tuomioistuin ole toisin määrännyt tai toisin ole erikseen sovittu. Viivästyskorko määräytyy korkolain perusteella ja sen tarkoituksena on korvata haitta, joka aiheutuu siitä, että vahingonkärsinyt ei saa korvausta oikea-aikaisesti. Koron tarkoituksena on kannustaa velallista suorittamaan maksu ilman aiheetonta viivytystä.

Viivästyskoron alkamisajankohta riippuu siitä, millaisesta vahingosta on kyse. Tavallisissa vahingonkorvaustilanteissa korkoa alkaa yleensä kertyä 30 päivän kuluttua siitä, kun vahingonkärsijä eli velkoja on esittänyt korvausvaatimuksen ja toimittanut riittävän selvityksen vahingosta. Jos selvitys on riittämätön vain velan määrän osalta, viivästyskorkoa on silti maksettava sille määrälle, jota voidaan pitää selvänä.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vahingon aiheuttajalla tai muulla korvausvelvollisella on 30 päivää aikaa maksaa korvaus siitä lähtien, kun hän on saanut tiedon vaatimuksesta ja sen perusteista. Jos maksua ei suoriteta määräajassa, vahingonkärsijä voi olla oikeutettu viivästyskorkoon. Jos asiasta nostetaan kanne tuomioistuimessa, korkoa alkaa kertyä viimeistään siitä päivästä lähtien, kun haaste on annettu velalliselle tiedoksi.

ERITYISTILANTEITA

Jos vahinko on aiheutettu tahallisella rikoksella, korkoa alkaa kertyä jo vahingon syntymisestä lähtien. Tällaisissa tilanteissa vahingonkärsijän ei tarvitse odottaa tavanomaisen 30 päivän määräajan kulumista.

Kaikkiin vahingonkorvaustilanteisiin ei sovelleta täysin samoja korkosääntöjä, vaan osalla oikeudenaloista on erityissäännöksiä. Esimerkiksi liikennevahingoissa vakuutusyhtiön on maksettava viivästynyt henkilövahinkokorvaus viivästysajalta korotettuna. Esinevahingosta maksetaan puolestaan viivästyskorkoa siitä päivästä lähtien, jona vakuutusyhtiön olisi viimeistään tullut suorittaa korvaus. Viivästyskorotusta ja viivästyskorkoa sekä niiden määräpäiviä koskevat säännökset perustuvat liikennevakuutuslain erityissäännöksiin. Vastaavanlainen viivästyskorotusta koskeva sääntely koskee myös potilasvakuutuksesta maksettavia korvauksia.

Viivästyskorkoa voidaan tietyissä tilanteissa myös sovitella. Tämä koskee tilanteita, joissa velallisena on yksityishenkilö eikä viivästys liity elinkeinotoimintaan. Sovittelu voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, jos maksun viivästyminen on johtunut sairaudesta, työttömyydestä tai muusta vastaavasta syystä, johon velallinen ei ole voinut olennaisesti itse vaikuttaa. Sovittelussa arvioidaan kokonaisuutena sekä viivästymisen syytä että velallisen asemaa. Viivästyskoron alentaminen on kuitenkin poikkeuksellista, eikä pelkkä maksukyvyttömyys yleensä automaattisesti poista korkovelvollisuutta.

Vahingonkorvauksen määrä on aina tilannekohtaista harkintaa, jossa jokainen tapaus arvioidaan erikseen. Arvioinnissa huomioidaan aiheutuneen vahingon laajuus, näyttö vahingon määrästä sekä vahingon ja vahinkotapahtuman välinen syy-yhteys. Nämä voivat vaikuttaa myös korkoon tai sen sovitteluun. Voit olla meihin yhteydessä, jos sinulle on aiheutunut vahinkoa ja haluat selvittää oikeutesi vahingonkorvaukseen. Arvioimme tilanteesi ja tarjoamme alkuselvityksen veloituksetta.

Suomen Juristit
Lakitiimi
27.7.2026