Yksityiset

Ennakkoperintö ›

Ennakkoperintö on vainajan elinaikanaan rintaperilliselle antama lahja, joka otetaan huomioon perinnönjaossa, paitsi jos perittävä on määrännyt, että lahjaa ei ole pidettävä ennakkoperintönä. Tällainen lahja voidaan kuitenkin ottaa huomioon suosiolahjana lakiosia laskettaessa (ks. lisää suosiolahjasta lakiosan laskennallisena lisäyksenä).  Määräys, jonka mukaan lahjaa ei tule pitää ennakkoperintönä, voidaan antaa lahjakirjassa lahjaa annettaessa, testamentissa tai vapaamuotoisesti. Ennakkoperintönä ei oteta huomioon tavanomaista Lue lisää ›

Ositus: muutoksenhaku pesänjakajan ratkaisuun osituksessa ›

Ositukseen tyytymätön osapuoli saattaa pitää pesänjakajan tekemää ositusratkaisua vääränä tai hän saattaa tulla katumapäälle siitä, millaiseen sopimukseen hän on mennyt osituksessa suostumaan. Hän saattaa myös vasta tässä vaiheessa havahtua vaatimaan osituksen sovittelua. Avioliittolain 103 b.3 §:n viittaa juuri jälkimmäiseen tilanteeseen. Pykälän sanamuodon mukaan osituksen sovitteluvaatimus on mahdollista tehdä vielä ’osituksen jälkeen’. Sillä tarkoitetaan juuri osituksen moiteoikeudenkäyntiä.  Muutoksenhaku Lue lisää ›

Ositus: Pesänjakajan hakeminen ositusta varten ›

Vaikka avioerot ovat usein riitaisia elämänvaiheita, ja varallisuussuhteiden selvittäminen voi olla hankalaa, puolisot useimmissa tapauksissa pystyvät selvittämään asiansa keskenään ilman ulkopuolista väliintuloa. Toimitusositus on menettelynä selvästi harvinaisempi kuin sopimusositus. Toisinaan on kuitenkin tilanteita, jolloin ositus ei ole mahdollista osapuolten keskinäisellä sopimuksella. Tällaisia tilanteita varten avioliittolaissa on säädetty mahdollisuudesta hakea pesänjakajan määräämistä (AL 98 § ja Lue lisää ›

Ositus: Puolittamisperiaate osituksessa ›

Avioliiton purkautuessa puolisoiden välinen varallisuussuhde puretaan osituksessa. Osituksessa selvitetään avioliiton osapuolten varat ja velat, ja omaisuus jaetaan. Sikäli kun mainitut varat ja velat ovat avio-oikeuden alaisia, ne muodostavat yhteenlaskettuna puolisoiden yhteisen omaisuuden säästön.   Tasingon maksuvelvollisuus ja suorittamistapa  Osituksessa enemmän omistavan puolison tulee toisen puolison sitä vaatiessa suorittaa niin kutsuttua tasinkoa vähemmän omistavalle siten, että puolisoiden varallisuusasema muodostuu yhtä suureksi. Osapuolista se, joka osoittautuu Lue lisää ›

Liikennerikos: Ajokortitta ajo ›

Ajo-oikeudetta tai ajokortitta ajo voi johtaa sakkoon tai enintään kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen. Joka kuljettaa, ohjailee tai ohjaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa ajo-oikeudetta tai ilman vaadittavaa pätevyyttä osoittavaa lupakirjaa, syyllistyy kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta. Ilman ajo-oikeutta ajelu voi viivästyttää ajokortin saantia, olitpa sitten ajokiellossa oleva tai ajokorttia omistamaton henkilö. Kulkuneuvon kuljettamista oikeudetta ei ole ajokortin unohtaminen ajomatkalta pois, jos Lue lisää ›

Ositus: Avioehtosopimus ›

Mikä on avioehtosopimus ja miksi sellaisia tehdään?  Aviopuolisoilla on mahdollisuus muokata heitä koskevaa aviovarallisuusjärjestelmää avioehtosopimuksella siten, että he voivat sulkea joko kokonaan tai osittain avio-oikeuden avioliittonsa ulkopuolelle. Avioehtosopimuksen solmimisen tarkoitus on ennakolta sitovasti sopia avio-oikeuden laajuudesta. Avioehtosopimus on tiukasti määrämuotoinen oikeustoimi. Avioliittolain 41 §:n mukaan avioehtosopimus voi sisältää kolmenlaisia määräyksiä. Ennen avioliittoa tai sen aikana tekemässään Lue lisää ›

Ositus: Onko kaikki omaisuus avioliitossa yhteistä?   ›

Suomalainen aviovarallisuusjärjestelmä on rakennettu omaisuuden erillisyyden periaatteen varaan. Kotimaisessa oikeuskirjallisuudessa sitä kuvataan yleensä omaisuuden erillisyysjärjestelmäksi. Avioliittolain 2 luvun 34 §:n mukaan se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa. Avioliiton solmiminen ei siis luo oikeudellisesti yhteistä pesää eikä synnytä yhteisomistusta. Silloin, kun syntyy Lue lisää ›

Ositus: Mitä osituksella tarkoitetaan? ›

Osituksella tarkoitetaan avio-oikeuden alaisen omaisuuden selvittämistä ja jakamista tilanteissa, joissa avioero on tullut vireille tai purkautunut kuoleman perusteella. Ositus on menettely, jossa aviopuolisoiden aviovarallisuussuhde puretaan lopullisesti. Ositus voidaan määritellä myös toimituksena, jossa avio-oikeus toteutetaan.   Ositusmenettely ei automaattisesti seuraa avioeron vireille tuloa tai toisen puolison kuolemaa, vaan ositus toimitetaan, jos toinen puoliso tai kuolleen puolison perillinen Lue lisää ›

Ostotarjouksen merkitys ›

Asunto-osakkeiden kaupassa ostotarjouksen asema on erilainen kuin kiinteistön kaupassa. Asunto-osakkeiden kaupassa jopa suullinen ostotarjous sitoo tarjouksen tekijää, kun taas kiinteistön kaupassa ostotarjous on sitova vain, jos se on tehty laissa määritellyssä määrämuodossa. Asunto-osakkeiden kauppaa säätelevässä asuntokauppalaissa ei ole muotovaatimuksia ostotarjouksen muodosta.  Asunto-osakkeista tehty tarjous sitoo periaatteessa aina sen tekijää. Tarjous on kuitenkin mahdollista peruuttaa ennen kuin Lue lisää ›

Kaupan kohteen tarkastus ja kuntotarkastuksen merkitys käytetyn asunnon kaupassa ›

Suurimalle osalle ihmisistä elämän arvokkain ja tärkein kauppa on oman asunnon osto. Tämän vuoksi on tärkeää, ettei kauppaan sitouduta hätiköiden. Myös laki asettaa tiettyjä vaatimuksia käytetyn asunnon tai kiinteistön ostajalle.  Asuntokauppalain mukaan ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä. Ostaja ei myöskään saa vedota virheeseen, jos hän on ennen kaupantekoa tarkastanut asunnon Lue lisää ›