Perintökaaren mukaan kuolinpesän osakkaat voivat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla. Sopimusjako on ensisijainen ja yleensä nopein, edullisin sekä joustavin tapa jakaa perintö. Sopimusjaossa osakkaat päättävät yhdessä, miten pesän varat jaetaan. Perinnön… Lue lisää »
Perintöön liittyvistä asioista säädetään perintökaaressa. Perinnöstä voidaan luopua joko perittävän eläessä tai hänen kuolemansa jälkeen. Alaikäiset lapset ja muut edunvalvonnan alaiset henkilöt tarvitsevat edunvalvojan edustamaan itseään kuolinpesässä. Edunvalvonnan alaisten henkilöiden… Lue lisää »
Jos henkilö kuolee tekemättä testamenttia, hänen omaisuutensa jaetaan perintökaaren mukaisen lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan. Suomessa perimysjärjestys perustuu parenteeliryhmiin. Parenteeliryhmään kuuluminen tarkoittaa polveutumista samasta kannasta eli vanhemmasta/vanhemmista. Perimysjärjestys perustuu siis sukulaisuuteen ja… Lue lisää »
Suomessa testamentin pätevyyden edellytyksenä on, että se on tehty oikein. Perintökaaren mukaan testamentti on tehtävä kirjallisesti ja kahden todistajan on oltava yhtä aikaa paikalla. Läsnäolovaatimus edellyttää, että testamentin tekijä allekirjoittaa… Lue lisää »
Testamentin moittiminen tarkoittaa, että perillinen riitauttaa testamentin oikeudessa ja vaatii sen julistamista kokonaan tai osittain pätemättömäksi. Testamentin moiteoikeus kuuluu lähtökohtaisesti vainajan perillisille, eli henkilöille, jotka olisivat ilman testamenttia olleet oikeutettuja perimään vainajan.… Lue lisää »
Digitaalisella perinnöllä tarkoitetaan edesmenneen henkilön digitaalista omaisuutta. Tällaista voivat olla esimerkiksi sosiaalisen median tilit, pelitilit, digitaaliseen muotoon tallennettu aineisto kuten kuvat ja videot sekä erilaiset digi- tai kryptovaluutat. Nykypäivänä esimerkiksi… Lue lisää »
Kun avioliitto päättyy, joko avioeroon tai toisen puolison kuolemaan, tehdään omaisuuden ositus. Avioliittolain mukaan, jos avioliitto päättyy avioeroon, tehdään ositus puolisoiden välillä. Jos avioliitto taas päättyy toisen puolison kuolemaan, perintökaaren mukaan… Lue lisää »
Suomen aviovarallisuusjärjestelmä on rakennettu osapuolten välisiä ositusriitoja silmällä pitäen siten, että riitojen selvittäminen kuuluu ensiasteena pesänjakajalle. Tämä voi merkitä käytännössä esimerkiksi sitä, että jos puolisolla on kiistaton tasinkosaatava, jonka toinen… Lue lisää »
Ositustoimituksesta laaditaan aina kirjallinen sopimus, osituskirja. Toimitusositus saa lainvoiman kuuden kuukauden kuluttua pesänjakajan tekemän päätöksen jälkeen, eli kun perintökaaressa säädetty moiteaika on kulunut umpeen (PK 23:10). Pesänjakaja voi myös tehdä… Lue lisää »
Lakiosalaskelmassa pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin (testamenttiin… Lue lisää »