Suomen aviovarallisuusjärjestelmä on rakennettu osapuolten välisiä ositusriitoja silmällä pitäen siten, että riitojen selvittäminen kuuluu ensiasteena pesänjakajalle. Tämä voi merkitä käytännössä esimerkiksi sitä, että jos puolisolla on kiistaton tasinkosaatava, jonka toinen osapuoli kieltäytyy suorittamasta, tasinkoon oikeutettu ei voi suoraan vaatia suoritusta kanteella käräjäoikeudessa. Hänen on ensin haettava pesänjakajan määräämistä. 

Perintökaaren mukaan pesänjakajan on toiminnallaan koetettava saada osapuolet sopimaan jaosta. Lain sanamuoto viittaa siihen, että pesänjakajan tehtävä on jo lähtökohdissaan sovittelijamainen. Jos sopimus saadaan aikaan, jako on toimitettava sen mukaisesti (PK 23:7 §). Jos puolisot eivät pääse sopimukseen, pesänjakaja päättää osituksesta ja määrää tasingon. Pesänjakaja voi myös tarvittaessa saada tuomioistuimelta luvan myydä omaisuutta.

Lue lisää pesänjakajan hakemisesta ositusta varten.


Tuukka Salmenkorva

Artikkelin kirjoittaja:

Tuukka Salmenkorva
Lakimies, OTM
Suomen Juristit Oy
12.06.2021

Nopeaa apua lakiasioihin.