Kun avioliitto solmitaan, kummallekin aviopuolisolle syntyy lain nojalla avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen. Avio-oikeudella on käytännön merkitystä vasta kun avioliitto päättyy, joten avioliiton aikana se ei näy eikä tunnu. Tällä tarkoitetaan… Lue lisää »
Mitä tarkoittaa tasinko? Tasinko tarkoittaa hyvitystä, jonka enemmän omistava puoliso on velvollinen maksamaan vähemmän omistavalle avioeron yhteydessä. Tasinko perustuu osituslaskelmaan. Osituslaskelmassa kummankin puolison nimissä avioeron vireilletulopäivänä (se päivä, jolloin avioero… Lue lisää »
Onko avioehto epäluottamuslause? Avioehto on avio-oikeuden räätälöintiä juuri teille sopivaksi. Avioehto on sopimus, jossa juuri te kaksi sovitte itsellenne sopivat säännöt siltä varalta, kun avioliittonne joskus päättyy. Miksi kannattaa tehdä… Lue lisää »
Lue nämä ohjeet ennen asiakirjan allekirjoittamista. Suomen Juristit OyPerheoikeuden tiimi23.3.2026
Usein avioero-ositus tehdään joko välittömästi avioeron jälkeen tai vasta myöhemmin avioeron astuttua voimaan. Takarajaa osituksen tekemiselle ei kuitenkaan ole, mutta suositeltavaa on toimia välittömästi. Omaisuuden ositus ja avioero ositus Sen… Lue lisää »
Jos ositus on toimitettu puolisoiden keskinäisellä sopimuksella ilman että pesänjakajaa on määrätty, sopimusosituksen moitekanteen nostamiselle ei ole laissa säädettyä tarkkarajaista moiteaikaa. Kanne on tällöin nostettava kohtuullisessa ajassa. Koska osituksessa ei… Lue lisää »
Suomen aviovarallisuusjärjestelmä on rakennettu osapuolten välisiä ositusriitoja silmällä pitäen siten, että riitojen selvittäminen kuuluu ensiasteena pesänjakajalle. Tämä voi merkitä käytännössä esimerkiksi sitä, että jos puolisolla on kiistaton tasinkosaatava, jonka toinen… Lue lisää »
Suomalainen aviovarallisuusjärjestelmä on rakennettu omaisuuden erillisyyden periaatteen varaan. Kotimaisessa oikeuskirjallisuudessa sitä kuvataan yleensä omaisuuden erillisyysjärjestelmäksi. Avioliittolain 2 luvun 34 §:n mukaan se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen… Lue lisää »
Ositustoimituksesta laaditaan aina kirjallinen sopimus, osituskirja. Toimitusositus saa lainvoiman kuuden kuukauden kuluttua pesänjakajan tekemän päätöksen jälkeen, eli kun perintökaaressa säädetty moiteaika on kulunut umpeen (PK 23:10). Pesänjakaja voi myös tehdä… Lue lisää »
Tällainen tilanne voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, kun rikkaan ja köyhän henkilön lyhyt avioliitto on päättynyt eroon eikä avioehtosopimusta ole tehty. Avioehtosopimuksen tekemisen tarkoitus voi olla pelkästään se, että varakkaampi osapuoli varautuu… Lue lisää »