Vahingontekorikoksia ovat vahingonteko, datavahingonteko sekä näiden rikosten lievät ja törkeät tekomuodot. Vahingontekorikoksia koskee tietty erityissääntely yhteisen omaisuuden, syyteoikeuden ja toimenpiteistä luopumisen osalta. Ensinnäkin laissa on säädelty, että vahingontekorikoksiin syyllistyy myös… Lue lisää »
Mikäli henkilö oikeudettomasti hävittää tai vahingoittaa toisen omaisuutta, katsotaan hänen syyllistyvän vahingontekoon. Kyseessä on vahingonteko myös silloin, kun teko kohdistuu yhteiseen omaisuuteen, johon tekijällä on osuus. Vahingonteko kohdistuu konkreettiseen omaisuuteen,… Lue lisää »
Mikäli henkilö luvattomasti käyttää toisen irtainta omaisuutta taikka kiinteää konetta tai laitetta, katsotaan teko luvattomaksi käytöksi. Luvattomana käyttönä ei kuitenkaan pidetä suojaamattoman langattoman tietoverkkoyhteyden kautta muodostetun internet-yhteyden käyttämistä. Teon kohteena… Lue lisää »
Hallinnan loukkauksella tarkoitetaan toisen hallinnassa olevan omaisuuden luvatonta haltuunottoa tai käyttöä. Hallinnan loukkaukseen syyllistyy henkilö, joka luvattomasti: ottaa haltuunsa, siirtää tai piilottaa toisen hallinnassa olevaa irtainta omaisuutta, käyttää toisen pihamaata… Lue lisää »
Konkurssipesään katsotaan kuuluvaksi kaikki se omaisuus, joka velallisella on konkurssin alkaessa. Lain mukaan pesään kuuluu myös omaisuus, joka sinne saadaan palautettua takaisinsaantisäännösten perusteella. Konkurssipesän varallisuutta on luonnollisesti myös pesän harjoittamasta… Lue lisää »
Omaisuuden osituksessa puretaan puolisoiden välinen aviovarallisuussuhde. Jos kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, on osituksen sijasta toimitettava omaisuuden erottelu. Ositukseen tai omaisuuden erotteluun voi liittyä aviovarallisuuden ulkopuolisen yhteisen omaisuuden… Lue lisää »
Ositusta voidaan sovitella, jos ositus on kohtuuton tai jos toinen puoliso saisi siinä perusteetonta etua. Osituksen sovittelussa otetaan huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja… Lue lisää »
Ositusta ei perunkirjoitukseen mennessä yleensä ole vielä toimitettu. Jos ositus on toimitettava tarkoittaa se sitä, että perittävältä on jäänyt leski. Tällöin leski toimii kuolinpesän osakkaana, jolloin hänen varat ja velat… Lue lisää »
Suomalainen aviovarallisuusjärjestelmä on rakennettu omaisuuden erillisyyden periaatteen varaan. Kotimaisessa oikeuskirjallisuudessa sitä kuvataan yleensä omaisuuden erillisyysjärjestelmäksi. Avioliittolain 2 luvun 34 §:n mukaan se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen… Lue lisää »
Mikä on keskinäinen testamentti? Keskinäinen testamentti kehitettiin alunperin aviopuolisoiden väliseksi kuolemanvaraislahjaksi. Tarkoituksena oli turvata eloonjääneen puolison asema. Nykyään keskinäinen testamentti ei koske ainoastaan aviopuolisoita, vaan sen voivat tehdä ketkä tahansa… Lue lisää »