Avio-oikeus ja avioehto

Voiko avioehtosopimuksen puuttuminen johtaa kohtuuttomaan osituksen lopputulokseen? ›

Tällainen tilanne voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, kun rikkaan ja köyhän henkilön lyhyt avioliitto on päättynyt eroon eikä avioehtosopimusta ole tehty. Avioehtosopimuksen tekemisen tarkoitus voi olla pelkästään se, että varakkaampi osapuoli varautuu riskiin, että hän joutuu osituksessa luovuttamaan puolet omaisuudestaan, jos avioliitto ei kestäkään. Hovioikeuskäytännössä on katsottu, että jättämällä avioehtosopimus tekemättä otetaan riski omaisuuden menettämisestä. Eräässä Helsingin hovioikeuden ratkaisemassa Lue lisää ›

Jäämistöositus ja avioero-ositus ›

Puolison kuoleman jälkeen suoritettavasta osituksesta voidaan käyttää nimitystä jäämistöositus. Perintökaaren perinnönjakoa koskevat menettely- ja muotosäännökset tulevat soveltuvilta osiltaan noudatettaviksi myös avioero-osituksen yhteydessä. Jäämistöositus on perinnönjakoa edeltävä ja tästä erillinen systemaattinen kokonaisuus. Näin siitäkin huolimatta, että ositus usein toimitetaan perinnönjaon yhteydessä. Jäämistöosituksessa sama henkilö voidaan tilanteen mukaan määrätä sekä pesänselvittäjäksi että sen jälkeen pesänjakajaksi. Tämä voi Lue lisää ›

Omaisuuden jako ja erottelun toimittaminen ›

Jos avio-oikeus on avioehdolla tai muutoin suljettu kokonaisuudessaan pois, on toimitettava omaisuuden erottelu. Omaisuuden erottelussa puolisoiden varallisuus erotetaan toisistaan. Erottelu on ositusta vastaava toimitus, johon sovelletaan ositusta koskevia säännöksiä muun muassa osituksen sovittelusta. Omaisuuden jako ja erottelu onkin hyvä toimittaa heti ositusperusteen synnyttyä. Yleisin avioehtosopimus on sellainen, että kummallakaan aviopuolisolla ei sen perusteella ole avio-oikeutta toisen Lue lisää ›

Omaisuuden ositus ositusmenettelyssä ›

Osituksessa on mahdollista erottaa kaksi vaihetta: laskennallinen ja reaalinen vaihe. Laskennallisessa osituksessa määritetään kummankin osapuolen arvomääräinen osuus avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Pääsääntöisesti tämä on puolet avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteisestä säästöstä. Laskennallisessa osituksessa kummankin puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö on myös erikseen määritettävä, jotta mahdollista tasinkoa maksava puoliso saadaan selville. Osituksen laskennallista vaihetta seuraa osituksen reaalinen vaihe, Lue lisää ›

Ositus: Pesänjakajan hakeminen ositusta varten ›

Vaikka avioerot ovat usein riitaisia elämänvaiheita, ja varallisuussuhteiden selvittäminen voi olla hankalaa, puolisot useimmissa tapauksissa pystyvät selvittämään asiansa keskenään ilman ulkopuolista väliintuloa. Toimitusositus on menettelynä selvästi harvinaisempi kuin sopimusositus. Toisinaan on kuitenkin tilanteita, jolloin ositus ei ole mahdollista osapuolten keskinäisellä sopimuksella. Tällaisia tilanteita varten avioliittolaissa on säädetty mahdollisuudesta hakea pesänjakajan määräämistä (AL 98 § ja Lue lisää ›

Ositus: Avioehtosopimus ›

Mikä on avioehtosopimus ja miksi sellaisia tehdään?  Aviopuolisoilla on mahdollisuus muokata heitä koskevaa aviovarallisuusjärjestelmää avioehtosopimuksella siten, että he voivat sulkea joko kokonaan tai osittain avio-oikeuden avioliittonsa ulkopuolelle. Avioehtosopimuksen solmimisen tarkoitus on ennakolta sitovasti sopia avio-oikeuden laajuudesta. Avioehtosopimus on tiukasti määrämuotoinen oikeustoimi. Avioliittolain 41 §:n mukaan avioehtosopimus voi sisältää kolmenlaisia määräyksiä. Ennen avioliittoa tai sen aikana tekemässään Lue lisää ›

Avio-oikeus, perintö ja perintövero ›

Avioliittolakiin perustuvat säännökset mahdollistavat puolisoille oikeuden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön. Avio-oikeus ei ole sama asia kuin perintö, joten siitä ei tarvitse maksaa veroja. Perinnöstä maksetaan perintöveroa, mutta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta sen jakotilanteessa ei makseta. Toisin kuin avio-oikeudesta,le sken on normaalisti maksettava perintöveroa perinnöstä. (§: perintö- ja lahjaverolaki) Omaisuuden ositus kuoleman johdosta Omaisuuden osituksen pääsääntönä pidetään Lue lisää ›

Miten omaisuudelle käy avioerossa? ›

Suomalaisen aviovarallisuusjärjestelmän mukaisen yhteisen omaisuuden ositukseen kuuluva omaisuus, toisin sanoen avio-oikeuden kattama omaisuus, määritetään avioeroa koskevan asian vireilletulopäivämäärän perusteella. Tällöin puolison avio-oikeus ei koske sellaista omaisuutta, jonka toinen puoliso ansiotyöllään ansaitsee, perii tai saa lahjana vireilletulopäivämäärän  jälkeen. Avioeron sattuessa ennen omaisuuden jakamista varmistetaan, ovatko puolisot suojelleet omaa varallisuuttaan esim. avioehtosopimuksella. Avio-oikeuden alaisen omaisuuden jakamiseen vaikuttaa Lue lisää ›

Avio-oikeus ja omaisuuden vaihtuminen ›

Avio-oikeus ja omaisuuden vaihtuminen ei ole ongelma, sillä avio-oikeus säilyy myös alkuperäisen avio-oikeuden alaisen omaisuuden sijaan tulevaan omaisuuteen. Artikkelissamme käydään läpi muutamia esimerkkitilanteita avio-oikeuden alaisen omaisuuden säilymisestä ja siitä, miten avio-osa rahallisesti lasketaan. Esimerkkejä avio-oikeuden alaisen omaisuuden säilymisestä Avio-oikeuden alainen omaisuus säilyy avio-oikeuden alaisena omaisuutena myös siinä tapauksessa, että omaisuus luovutuksen takia muuttuu toiseksi. Jos puolisolla Lue lisää ›

Avioehto ja avioehtosopimuksen mallit ›

Avioehto on puolisoiden välinen sopimus varallisuussuhteiden jaosta avioliiton päättyessä. Avioehtosopimuksella voidaan poiketa avio-oikeuden puolittamisperiaatteesta erotilanteessa. Avio-oikeus puolestaan tarkoittaa oikeutta toisen puolison omaisuuteen. Avioehdosta voidaan sopia avioehtosopimuksella, jota voi olla erilaisia. Avioehtosopimuksen mallit ovat totaalinen, osittainen ja yksipuolinen avioehtosopimus. Totaalinen avioehtosopimus Totaalinen avioehtosopimus tarkoittaa sitä, että avioehtosopimuksella suljetaan molempien avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen kokonaan pois. Siis kummallakaan Lue lisää ›