Mitä tar­koit­taa ta­sin­ko?

Tasinko tarkoittaa hyvitystä, jonka enemmän omistava puoliso on velvollinen maksamaan vähemmän omistavalle avioeron yhteydessä.

Tasinko perustuu osituslaskelmaan. Osituslaskelmassa kummankin puolison nimissä avioeron vireilletulopäivänä (se päivä, jolloin avioero on tullut vireille käräjäoikeudessa, ei avioeron tuomitsemispäivä) olleen omaisuudesta vähennetään kummankin puolison velat. Näin saadaan kummankin omaisuuden säästö. Tasinkoa maksaa se, jonka säästö on suurempi kuin toisen. Osituksen jälkeen kummankin omaisuuden säästön kuuluisi olla yhtä.

Mitä osi­tus tar­koit­taa?

Ositus tarkoittaa aviopuolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden jakamista lain määräämällä tavalla avioliiton päätyessä. Avioliitto voi päättyä joko avioeroon tai kuolemaan. Ositus on juridinen toimenpide, josta syntyvää asiakirjaa kutsutaan osituskirjaksi. Ositus päättää avio-oikeuden, joka syntyy avioliiton solmimisen yhteydessä.   

Onko osi­tus pak­ko teh­dä?

Kun avioliitto päättyy, on siihen liittyvä aviovarallisuussuhde purettava. Oikeus vaatia osituksen tekemistä on kummallakin puolisolla. Oikeus vaatia ositusta on vahva ja periaatteessa ikuinen. Kannattaa huomata, että suullinen sopimus omaisuuden jakamisesta ei ole ositus.

Mitä hyö­tyä osi­tuk­sen te­ke­mi­ses­tä on?

Osituksen tekeminen selkeyttää omistussuhteet vastaamaan todellisuutta. Usein osituksessa toinen puoliso ottaa jotain omaisuutta (esimerkiksi yhteisissä nimissä ollut asunto) ja toinen jotain muuta (esimerkiksi kesämökki ja vene). Erillisiä kauppakirjoja ei tarvita, vaan omaisuus siirtyy osituskirjalla. Jos toinen puoliso haluaa lunastaa toisen puolison osuuden yhteisesti omistetusta asunnosta, tarvitaan kunnolla tehty osituskirja omistuksen ja mahdollisen asuntolainan uudelleenjärjestelyä varten.

Mitä omai­suut­ta osi­tuk­ses­sa ote­taan huo­mioon?

Osituksessa otetaan huomioon se omaisuus ja velat, jotka puolisoilla oli avioeron vireilletulopäivänä (se päivä, jona avioero on tullut vireille käräjäoikeuteen). Sillä ei ole väliä, vaikka avioeron vireilletulopäivän aikainen omaisuus olisi myyty ja taloudellinen tilanne muuttunut myös velkojen osalta ennen osituksen tekemistä – ositus kohdistuu siihen omaisuuteen joka puolisoilla oli avioeron vireilletulopäivänä.

Kannattaa huomata, että vaikka osituksessa huomioitava omaisuus ja velat lukitaan vireilletulopäivään, omaisuus arvotetaan osituksen tekopäivän käypään arvoon. Jos omaisuuden (asunnon, osakkeiden jne.) käypä arvo voi ajan saatossa muuttua huomattavastikin, ja osituksen lopputulos voi olla yllätys molemmille osapuolille jos erosta on ehtinyt kulua paljon aikaa.  

Mitä tar­koit­taa avio­eron vi­reil­le­tu­lo­päi­vä?

Avioeron vireilletulopäivä on se päivä, jolloin avioerohakemus esitetään käräjäoikeuden kansliassa. Avioeron vireilletulopäivästä alkaa kulua kuuden (6) kuukauden harkinta-aika. Harkinta-aika alkaa vireilletulopäivänä, jos puolisot ovat hakeneet avioeroa yhteisellä hakemuksella. Mikäli vain toinen puolisoista on hakenut avioeroa, harkinta-aika alkaa siitä päivästä, kun hakemus on annettu tiedoksi toiselle puolisolle. Harkita-ajan kuluttua umpeen puolisot voivat vaatia avioeroa toisistaan siitä riippumatta, kumpi on alkuperäisen avioeroa koskevan asian laittanut vireille.  

Mil­loin osi­tuk­sen voi teh­dä?

Osituksen voi tehdä, kun avioero on vireillä käräjäoikeudessa. Avioerotuomiota ei tarvitse vielä olla, jotta osituksen voi tehdä.

Joskus voi avioeron yhteydessä olla järkevää sopia yhteisen talouden purkamisesta ja osituksesta jo ennen avioeron hakemista. Tällöin voidaan tehdä osituksen esisopimus tai laatia varsinainen osituskirja allekirjoittamista ja päiväämistä vaille valmiiksi.

Avio­ero tuli voi­maan jo kau­an sit­ten ja ta­va­rat jaet­tu. Mi­hin vi­ral­lis­ta osi­tus­ta tar­vi­taan?

Jos ositusta ei tehdä, se tulee viimeistään eteen siinä vaiheessa, kun toinen teistä kuolee, sillä perinnönjako vaatii käytännössä osituksen tekemisen. Perillisille ositukseen liittyvien asioiden selvittäminen on työläs velvollisuus kaiken muun perinnönjakoon liittyvän yhteydessä. Ositus kannattaakin hoitaa aina mahdollisimman pian, jolloin asiat sujuvat todennäköisesti paljon helpommin kuin vuosikymmenien päästä, jolloin selviteltävää omaisuuden suhteen saattaa olla paljon enemmän. Entisen puolison oikeus vaatia ositusta ei vanhene milloinkaan.

Suomen Juristit Oy
Perheoikeuden tiimi
25.3.2026