Lahjailmoitus on tärkeä keino suojata lahjoitettu omaisuus velkojilta. Tämä käytäntö on erityisen merkityksellinen esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa henkilö on antanut arvokkaita lahjoja lähisukulaisilleen ja myöhemmin joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, kuten konkurssiin.… Lue lisää »
Mikäli avioliitto tai rekisteröity parisuhde päättyy esimerkiksi eroon, puolisoiden varallisuus jaetaan lähtökohtaisesti tasan heidän kesken. Tällöin puoliso, jolla on enemmän omaisuutta, joutuu suorittamaan toiselle puolisolle tasinkoa, jotta puolisoilla olisi avioliiton… Lue lisää »
Avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevilla puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, mikäli suhde syystä tai toisesta päättyy. Puolisot voivat kuitenkin haluta, ettei tällaisessa tilanteessa omaisuutta jaetakaan tasan, ja laatia näin avioehtosopimuksen.… Lue lisää »
Parisuhde voidaan rekisteröidä Suomessa, kun ainakin toinen parisuhteen osapuolista on Suomen kansalainen ja hänellä on asuinpaikka Suomessa. Parisuhteen rekisteröinti on mahdollista, vaikka kumpikaan ei olisi Suomen kansalainen, jos molemmilla on… Lue lisää »
Rekisteröidyn parisuhteen esteet ja niiden tutkinta kuuluu Digi- ja väestötietovirastolle (ent. maistraatti). Rekisteröity parisuhde voidaan solmia vasta sen jälkeen, kun rekisteröidyn parisuhteen esteiden tutkinta on suoritettu. Jotta pariskunta voi solmia… Lue lisää »
Edunvalvontaan liittyy useita riskejä ja lieveilmiöitä. Kun edunvalvoja saa määrätä päämiehen omaisuudesta, hän toisinaan tekee huonoja, huonosti harkittuja ja jopa suoranaisesti laittomia toimia. Edunvalvonnan alaiseksi määrätyn henkilön suojaamiseksi on säädetty,… Lue lisää »
Edunvalvoja kuolinpesässä on lähtökohtaisesti edustamassa jotakin kuolinpesän osakasta. Perinnönjättäjällä ollut edunvalvoja ei tule edunvalvojan ominaisuudessa enää kuolinpesään. Jos edunvalvonnan alaisena olevasta henkilöstä tulee kuolinpesän osakas, edunvalvoja edustaa osakasta myös kuolinpesän asioissa. Edunvalvojan on… Lue lisää »
Kun osakkaat ovat ottaneet kuolinpesän haltuun, on se osakkaista, joka asui perittävän kanssa tai joka muutoin voi helpoimmin pitää huolta omaisuudesta, ensisijaisesti velvollinen hoitamaan kuolinpesän omaisuutta. Eloonjäänyt puoliso on samoin… Lue lisää »
Pesänjakaja -hakemus tehdään käräjäoikeuteen. Pesänjakajaa voi hakea jokainen osakas yksin, riippumatta muiden osakkaiden halukkuudesta. Hakemuksen perusteella käräjäoikeus määrää kuolinpesään pesänjakajan. Mitä hakemus pesänjakajasta sisältää? Pesänjakaja hakemus on yksinkertainen asiakirja, joka… Lue lisää »
Onko mahdollista nostaa isyyskanne kuoleman jälkeen? Jos lapsi on kuollut, kannetta ei voi nostaa. Miehen kuoleman jälkeen tilanne on kuitenkin toinen. Isän kuolema Isyyden vahvistamista koskevan kanteen nostamisessa on säännökset isyyslaissa. Isyyden… Lue lisää »
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.