Avioliitto

Lapsen hankkiminen yksin ›

Adoptiolaki mahdollistaa lapsen hankkimisen myös yksin. Adoptiota yksin hakeva voi olla joko avioliitossa oleva puoliso tai avioton. Pääsääntöisesti avioliitossa elävät puolisot voivat yhdessä hakea adoptiota, jos kyseessä on alaikäinen lapsi. Avioliitossa elävä puoliso ei voi yksin adoptoida alaikäistä lasta ellei kyse ole hänen aviopuolisonsa lapsesta tai omasta lapsesta, joka on aikaisemmin annettu adoptioon. Aviopuoliso voi Lue lisää ›

Aviopuolisoiden oikeudet ja velvollisuudet ›

Avioliitossa aviopuolisoiden oikeudet ja velvollisuudet ovat yhdenvertaisia toisiinsa nähden. Oikeudet ja velvollisuudet ovat myös yksilöllisiä molemmilla puolisoilla. Kansainvälinen kehys YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimuksen) mukaan perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustavaa laatua oleva yhteisö. Perheellä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojeluun. Avioliittoiässä oleville miehille ja naisille on tunnustettava oikeus solmia avioliitto ja Lue lisää ›

Tasa-arvoinen avioliitto ›

Tasa-arvoinen avioliitto tuli Suomessa mahdolliseksi 1.3.2017 alkaen. Tasa-arvoinen avioliitto tarkoittaa sitä, ettei aviopuolisoiden enää edellytetä olevan sukupuoleltaan mies ja nainen, vaan myös samaa sukupuolta olevat henkilöt voivat mennä keskenään naimisiin. Tasa-arvoinen avioliitto ja sen taustat Ennen tasa-arvoisen avioliittolain voimaantuloa, samaa sukupuolta omaavien parien oli mahdollista rekisteröidä parisuhteensa. Kahden samaa sukupuolta olevan henkilön parisuhteen rekisteröinnin mahdollistava laki on ollut Lue lisää ›

Avioehtosopimuksen muotovaatimukset ›

Avioehtosopimuksen muotovaatimukset ovat yksinkertaiset. Avioehtosopimukseen voimassaoloon vaaditaan Digi- ja väestötietovirastoon toimitettu ja siellä rekisteröity kirjallinen sopimus, joka on päivätty, allekirjoitettu ja kahden esteettömän todistajan todistama ja allekirjoittama. Avioehtosopimuksen muotovaatimukset ja edellytykset Avioehtosopimuksen muotovaatimukset ovat luonnollisesti avioehtosopimuksen pätevyyden edellytys. Virheellisesti tehty avioehtosopimus ei saa pätevyyttä. Avioehtosopimus on rekisteröitävä avioehtoasioiden rekisteriin Digi- ja väestötietovirastoon, jotta sopimus astuu Lue lisää ›

Avioehtosopimuksen kohtuullistaminen ›

Avioehdon kohtuullistaminen on yksi mahdollisuus avioehtosopimuksen osituksen sovittelussa. Niin sopimusta kuin sopimusehtojakin on aina mahdollista kohtuullistaa — ja avioehto on yhtälailla sopimus. Sopimus on pääsääntöisesti sitova eikä huono sopimus välttämättä ole kohtuuton. Mutta, mikäli jonkun sopimusehdon todetaan olevan kohtuuton on sitä mahdollista sovitella. Yleisesti ottaen, avioehto osituksen sovittelu on mahdollista, jos ositus toteutetaan ilman sovittelua ja se Lue lisää ›

Avioehtoasioiden rekisteri ja rekisteriin talletettavat tiedot ›

Avioehtoasioiden rekisteri on Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämä rekisteri (ent. maistraatti), johon talletetaan avioehtosopimusta koskevat tiedot. Rekisterillä on julkinen luotettavuus. Avioehdon rekisteröinti tapahtuu siis DVV:n välityksellä. Avioehtoasioiden rekisteri Rekisterimerkinnät ja tallennukset avioehtoasioiden rekisteriin tekee DVV, ei avioehtosopimuksen laatijat itse. Selvennyksenä vielä, että Digi- ja väestötietovirastossa ei laadita avioehtoa, vaan virastossa ainoastaan rekisteröidään valmis avioehto. DVV tallentaa tietoja Lue lisää ›

Kuka voi tehdä kirkollisvalituksen? — valituskelpoisuus ›

Kirkollisvalituksen voi tehdä vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Yleensä kirkollisten elinten päätökseen haetaan muutosta kirkollisvalituksella. Kirkollisvalitukseen ja sen valitusperusteisiin voit tutustua alla olevasta artikkelista: Kirkollisvalitus ja valitusperusteet säädellään laissa Kirkollisvalituksen tekemisen kelpoisuus Pääsääntöisesti muutosta haetaan ensisksi päätöksen tehneeltä elimeltä oikaisuvaatimuksella. Kirkollisvalituksen voi tehdä oikaisuvaatimuksen johdosta annetusta päätöksestä. Päätöksen tekemiseen ja koko päätöksentekoprosessiin on soveltuvin Lue lisää ›

Kirkon asema voi olla julkisoikeudellinen ›

Kirkon asema määritellän viime kädessä lainsäädännöllä. Suomessa evankelis-luterilaisella kirkolla ja ortodoksisella kirkolla on lainsäädännössä erityisasema. Näin ollen niitä kutsutaan kansankirkoksi tai valtionkirkoksi. Muilla uskonnollisilla yhdistyksillä, kirkkokunnilla, yhdyskunnilla tai vastaavilla ei tällaista asemaa ole. Kirkkolakia ja uskonnonvapauslakia on myös noudatettava. Evankelis-luterialaisen kirkon toimintaa säätelee kirkkolaki. Myös uskonnonvapauslakia on noudatettava. Jokaisella on oikeus päättää uskonnollisesta asemastaan liittymällä sellaiseen Lue lisää ›

Kirkon päätöksenteko tapahtuu monella tasolla ›

Kirkon päätöksenteko tapahtuu monella portaalla; tässä artikkelissa esitellään kirkolliskokous, piispainkokous, kirkkohallitus ja kirkkoneuvosto. Kirkolliskokous on ylin päättävä elin Kirkon keskushallinto jakautuu usealle eri toimijalle. Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin ja vastaa valtion päätöksenteossa eduskuntaa. Kirkolliskokous päättää keskeisistä opillisista linjauksista ja keskeisistä kirkon työtä ohjaavista kysymyksistä. Kirkolliskokous päättää myös kirkon hallinnosta ja taloudesta. Kirkolliskokous vaikuttaa Lue lisää ›

Kirkon hallinto evankelis-luterilaisessa kirkossa ›

Kirkon hallinto perustuu piispalliseen järjestysmuotoon. Piispa toimii ylimpänä pappien ja seurakuntien valvojana. Piispa tekeekin seurakuntiin nk. piispantarkastuksia. Piispalla on myös pappisvihkimis- ja tuomiovaltaa yhdessä tuomiokapitulin kanssa. Tuomiokapituli Tuomiokapituli on hiippakunnan hiippakuntavaltuuston ohella toinen elin, jonka tehtävänä on hoitaa hiippakunnan hallintoa ja toimintaa. Toiminta-ajatuksensa mukaan piispan johtama tuomiokapituli tukee hiippakunnan seurakuntia ja niiden henkilöstöä seurakunnan perustehtävän toteuttamisessa hoitamalla sille Lue lisää ›