Lumeavioliitto

Lumeavioliitto on avioliiton muoto, jolla tavoitellaan tavalliselle avioliitolle vieraita tarkoitusperiä. Avioliitto on siis solmittu niin sanotusti ”vääristä syistä”. Avioliiton tarkoituksena on tavallisesti perheen perustaminen. Lumeavioliitosta voi siis olla kyse esimerkiksi… Lue lisää »

Putatiiviliitto eli mitätön avioliitto

Putatiiviliitto tarkoittaa avioliittoa, jonka osapuolet erheellisesti luulevat olevan laillinen. Putatiiviliitto on siis oikeasti mitätön liitto. Mitättömään avioliittoon ei liity tavallisen eli laillisen avioliiton oikeusvaikutuksia. Tästä esimerkkinä ovat tilanteet, joissa puolisoilla… Lue lisää »

Kirkon asema voi olla julkisoikeudellinen

Kirkon asema määritellään viime kädessä lainsäädännöllä. Suomessa evankelis-luterilaisella kirkolla ja ortodoksisella kirkolla on lainsäädännössä erityisasema. Näin ollen niitä kutsutaan kansankirkoksi tai valtionkirkoksi. Muilla uskonnollisilla yhdistyksillä, kirkkokunnilla, yhdyskunnilla tai vastaavilla ei… Lue lisää »

Kirkon päätöksenteko tapahtuu monella tasolla

Kirkon päätöksenteko tapahtuu monella portaalla; tässä artikkelissa esitellään kirkolliskokous, piispainkokous, kirkkohallitus ja kirkkoneuvosto. Kirkolliskokous on ylin päättävä elin Kirkon keskushallinto jakautuu usealle eri toimijalle. Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin… Lue lisää »

Kirkon hallinto evankelis-luterilaisessa kirkossa

Kirkon hallinto perustuu piispalliseen järjestysmuotoon. Piispa toimii ylimpänä pappien ja seurakuntien valvojana. Piispa tekeekin seurakuntiin nk. piispantarkastuksia. Piispalla on myös pappisvihkimis- ja tuomiovaltaa yhdessä tuomiokapitulin kanssa. Tuomiokapituli Tuomiokapituli on hiippakunnan hiippakuntavaltuuston… Lue lisää »

Kirkollisvalitus ja valitusperusteet säädellään laissa

Kirkollisvalitus on valitus, jonka voi tehdä useiden evankelisluterilaisen kirkon elinten päätöksistä. Kirkkovaltuuston, yhteisen kirkkovaltuuston, seurakunnan ja hiippakunnan vaalilautakunnan, hiippakuntavaltuuston, tuomiokapitulin ja kirkkohallituksen päätökseen sekä kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston oikaisuvaatimuksen… Lue lisää »

Sukunimen muuttaminen avioliiton alkaessa

Kummallakin puolisolla säilyy vihittäessä hänen oma sukunimensä tai sukunimiyhdistelmänsä, jos puolisot eivät sovi asiasta toisin. Avioliiton solmimiseen liittyy kuitenkin usein sukunimen muuttaminen. Myös avioliiton aikana voi esiintyä tarve muuttaa sukunimi,… Lue lisää »

Omaisuuden ositus

Omaisuuden ositus on avioliitto-oikeudellinen toimitus, jossa avioliiton purkauduttua tai avioeron vireillä ollessa puretaan puolisoiden välillä vallinnut aviovarallisuussuhde. Omaisuuden ositus on toimitettava myös silloin, kun puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä… Lue lisää »

Aviopuolisoiden oikeudet ja velvollisuudet

Avioliitossa aviopuolisoiden oikeudet ja velvollisuudet ovat yhdenvertaisia toisiinsa nähden. Oikeudet ja velvollisuudet ovat myös yksilöllisiä molemmilla puolisoilla. Kansainvälinen kehys YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimuksen) mukaan perhe on… Lue lisää »

Lapsen hankkiminen yksin

Adoptiolaki mahdollistaa lapsen hankkimisen myös yksin. Adoptiota yksin hakeva voi olla joko avioliitossa oleva puoliso tai avioton. Pääsääntöisesti avioliitossa elävät puolisot voivat yhdessä hakea adoptiota, jos kyseessä on alaikäinen lapsi.… Lue lisää »