ev.lut kirkko

Kuka voi tehdä kirkollisvalituksen? — valituskelpoisuus ›

Kirkollisvalituksen voi tehdä vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Yleensä kirkollisten elinten päätökseen haetaan muutosta kirkollisvalituksella. Kirkollisvalitukseen ja sen valitusperusteisiin voit tutustua alla olevasta artikkelista: Kirkollisvalitus ja valitusperusteet säädellään laissa Kirkollisvalituksen tekemisen kelpoisuus Pääsääntöisesti muutosta haetaan ensisksi päätöksen tehneeltä elimeltä oikaisuvaatimuksella. Kirkollisvalituksen voi tehdä oikaisuvaatimuksen johdosta annetusta päätöksestä. Päätöksen tekemiseen ja koko päätöksentekoprosessiin on soveltuvin Lue lisää ›

Kirkon asema voi olla julkisoikeudellinen ›

Kirkon asema määritellän viime kädessä lainsäädännöllä. Suomessa evankelis-luterilaisella kirkolla ja ortodoksisella kirkolla on lainsäädännössä erityisasema. Näin ollen niitä kutsutaan kansankirkoksi tai valtionkirkoksi. Muilla uskonnollisilla yhdistyksillä, kirkkokunnilla, yhdyskunnilla tai vastaavilla ei tällaista asemaa ole. Kirkkolakia ja uskonnonvapauslakia on myös noudatettava. Evankelis-luterialaisen kirkon toimintaa säätelee kirkkolaki. Myös uskonnonvapauslakia on noudatettava. Jokaisella on oikeus päättää uskonnollisesta asemastaan liittymällä sellaiseen Lue lisää ›

Kirkon päätöksenteko tapahtuu monella tasolla ›

Kirkon päätöksenteko tapahtuu monella portaalla; tässä artikkelissa esitellään kirkolliskokous, piispainkokous, kirkkohallitus ja kirkkoneuvosto. Kirkolliskokous on ylin päättävä elin Kirkon keskushallinto jakautuu usealle eri toimijalle. Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin ja vastaa valtion päätöksenteossa eduskuntaa. Kirkolliskokous päättää keskeisistä opillisista linjauksista ja keskeisistä kirkon työtä ohjaavista kysymyksistä. Kirkolliskokous päättää myös kirkon hallinnosta ja taloudesta. Kirkolliskokous vaikuttaa Lue lisää ›

Kirkon hallinto evankelis-luterilaisessa kirkossa ›

Kirkon hallinto perustuu piispalliseen järjestysmuotoon. Piispa toimii ylimpänä pappien ja seurakuntien valvojana. Piispa tekeekin seurakuntiin nk. piispantarkastuksia. Piispalla on myös pappisvihkimis- ja tuomiovaltaa yhdessä tuomiokapitulin kanssa. Tuomiokapituli Tuomiokapituli on hiippakunnan hiippakuntavaltuuston ohella toinen elin, jonka tehtävänä on hoitaa hiippakunnan hallintoa ja toimintaa. Toiminta-ajatuksensa mukaan piispan johtama tuomiokapituli tukee hiippakunnan seurakuntia ja niiden henkilöstöä seurakunnan perustehtävän toteuttamisessa hoitamalla sille Lue lisää ›

Kirkollisvalitus ja valitusperusteet säädellään laissa ›

Kirkollisvalitus on valitus, jonka voi tehdä useiden evankelisluterilaisen kirkon elinten päätöksistä. Kirkkovaltuuston, yhteisen kirkkovaltuuston, seurakunnan ja hiippakunnan vaalilautakunnan, hiippakuntavaltuuston, tuomiokapitulin ja kirkkohallituksen päätökseen sekä kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta kirkollisvalituksella hallinto-oikeudelta. Alistettavassa asiassa valitus tehdään kuitenkin alistusviranomaiselle. Oikaisuvaatimus on siis useimmissa tilanteissa ensivaiheen muutoksenhakukeino. Kirkollisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, Lue lisää ›