Kirkon hallinto evankelis-luterilaisessa kirkossa

Kirkon hallinto perustuu piispalliseen järjestysmuotoon. Piispa toimii ylimpänä pappien ja seurakuntien valvojana. Piispa tekeekin seurakuntiin nk. piispantarkastuksia. Piispalla on myös pappisvihkimis- ja tuomiovaltaa yhdessä tuomiokapitulin kanssa. Tuomiokapituli Tuomiokapituli on hiippakunnan hiippakuntavaltuuston… Lue lisää »

Kirkollisvalitus ja valitusperusteet säädellään laissa

Kirkollisvalitus on valitus, jonka voi tehdä useiden evankelisluterilaisen kirkon elinten päätöksistä. Kirkkovaltuuston, yhteisen kirkkovaltuuston, seurakunnan ja hiippakunnan vaalilautakunnan, hiippakuntavaltuuston, tuomiokapitulin ja kirkkohallituksen päätökseen sekä kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston oikaisuvaatimuksen… Lue lisää »

Sukunimen muuttaminen avioliiton alkaessa

Kummallakin puolisolla säilyy vihittäessä hänen oma sukunimensä tai sukunimiyhdistelmänsä, jos puolisot eivät sovi asiasta toisin. Avioliiton solmimiseen liittyy kuitenkin usein sukunimen muuttaminen. Myös avioliiton aikana voi esiintyä tarve muuttaa sukunimi,… Lue lisää »

Omaisuuden ositus

Omaisuuden ositus on avioliitto-oikeudellinen toimitus, jossa avioliiton purkauduttua tai avioeron vireillä ollessa puretaan puolisoiden välillä vallinnut aviovarallisuussuhde. Omaisuuden ositus on toimitettava myös silloin, kun puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä… Lue lisää »

Aviopuolisoiden oikeudet ja velvollisuudet

Avioliitossa aviopuolisoiden oikeudet ja velvollisuudet ovat yhdenvertaisia toisiinsa nähden. Oikeudet ja velvollisuudet ovat myös yksilöllisiä molemmilla puolisoilla. Kansainvälinen kehys YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimuksen) mukaan perhe on… Lue lisää »

Lapsen hankkiminen yksin

Adoptiolaki mahdollistaa lapsen hankkimisen myös yksin. Adoptiota yksin hakeva voi olla joko avioliitossa oleva puoliso tai avioton. Pääsääntöisesti avioliitossa elävät puolisot voivat yhdessä hakea adoptiota, jos kyseessä on alaikäinen lapsi.… Lue lisää »

Tasa-arvoinen avioliitto

Tasa-arvoinen avioliitto tuli Suomessa mahdolliseksi 1.3.2017 alkaen. Tasa-arvoinen avioliitto tarkoittaa sitä, ettei aviopuolisoiden enää edellytetä olevan sukupuoleltaan mies ja nainen, vaan myös samaa sukupuolta olevat henkilöt voivat mennä keskenään naimisiin.… Lue lisää »

Kuka voi tehdä kirkollisvalituksen? — valituskelpoisuus

Kirkollisvalituksen voi tehdä vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Yleensä kirkollisten elinten päätökseen haetaan muutosta kirkollisvalituksella. Kirkollisvalitukseen ja sen valitusperusteisiin voit tutustua alla olevasta artikkelista: Kirkollisvalitus ja valitusperusteet säädellään laissa… Lue lisää »

Avioehtosopimuksen muotovaatimukset

Avioehtosopimuksen muotovaatimukset ovat yksinkertaiset. Avioehtosopimukseen voimassaoloon vaaditaan Digi- ja väestötietovirastoon toimitettu ja siellä rekisteröity kirjallinen sopimus, joka on päivätty, allekirjoitettu ja kahden esteettömän todistajan todistama ja allekirjoittama. Avioehtosopimuksen muotovaatimukset ja… Lue lisää »

Avioehtosopimuksen kohtuullistaminen

Avioehdon kohtuullistaminen on yksi mahdollisuus avioehtosopimuksen osituksen sovittelussa. Niin sopimusta kuin sopimusehtojakin on aina mahdollista kohtuullistaa — ja avioehto on yhtälailla sopimus. Sopimus on pääsääntöisesti sitova eikä huono sopimus välttämättä ole kohtuuton.… Lue lisää »