Suomalaisen aviovarallisuusjärjestelmän mukaisen yhteisen omaisuuden ositukseen kuuluva omaisuus, toisin sanoen avio-oikeuden kattama omaisuus, määritetään avioeroa koskevan asian vireilletulopäivämäärän perusteella. Tällöin puolison avio-oikeus ei koske sellaista omaisuutta, jonka toinen puoliso ansiotyöllään… Lue lisää »
Avioliittolaissa avio-oikeus on rakennettu nimenomaisesti puolisoiden yhteiseksi suojaksi. Tämä tarkoittaa, ettei omaisuutta ole eron tapahtuessa välttämätöntä puolittaa. Osituspakkoa ei ole tällöin säädetty, mutta tosiasia on, että ositus on edellytys monille muille… Lue lisää »
Takaisinsäännösten puitteissa, ositus voidaan velkojien toimesta peräyttää konkurssipesään, jos puoliso on osituksessa luovuttanut puolisolleen tai tämän perillisille omaisuuttaan huomattavasti enemmän kuin hän olisi ollut velvollinen luovuttamaan. Puolisolla ei yleensä ole velvollisuutta osituksessa… Lue lisää »
Miten omaisuuden ositus toimitetaan? Ositusmenettelyyn sovelletaan samoja sääntöjä kuin perinnönjakoon. Lähtökohta on, että puolisot tekevät sopimusosituksen. Jos sopimukseen ei päästä, on puolisolla mahdollisuus hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräystä. Käytännössä riitaisten puolisoiden… Lue lisää »
Omaisuuden osituksessa puretaan puolisoiden välinen aviovarallisuussuhde. Jos kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, on osituksen sijasta toimitettava omaisuuden erottelu. Ositukseen tai omaisuuden erotteluun voi liittyä aviovarallisuuden ulkopuolisen yhteisen omaisuuden… Lue lisää »
Kun ositus toimitetaan avioliittolain säännösten ja periaatteiden mukaan, on lähtökohtana, että lahjaverotus ei kohdistu osituksen sisältämiin varallisuuden ja omaisuuden siirtoihin. Epäsuhtainen ositus voi tarkoittaa sitä, että toiselle puolisolle siirtyy enemmän… Lue lisää »
Koska oikeusjärjestelmämme ei tunne osituspakkoa, saattaa osituksen toimittaminen puolisoiden välillä venähtää useita vuosia tai jopa kymmeniä vuosia. Joskus osituksen toimittaminen saattaa unohtua kokonaan. Käytännössä kuitenkin ositusta vastaavat jakotoimet puolisoiden välillä tehdään… Lue lisää »
Avioliitto voi joskus päätyä myös eroon. Avioerotilastojen valossa avioehtosopimus mahdollisen avioeron varalta olisi suositeltavaa tehdä. Avioehtosopimus on puolisoiden välinen sopimus, jolla puolisot sopivat avio-oikeuden laajuudesta liitossaan. Avioehtosopimuksella voidaan myös kumota… Lue lisää »
Avioliittolain mukaan avioehtosopimus tulee tehdä kirjallisesti. Avioehtosopimus oikeustoimena on määrämuotoinen ja sen muotovaatimuksia on noudatettava, jotta sopimus on oikeudellisesti pätevä. Yleistä mallia, miltä avioehtosopimuksen tulisi näyttää, ei ole olemassa. Ainoastaan… Lue lisää »
Puolisoiden avio-oikeuden alaista omaisuutta on mahdollista rajoittaa erinäisin keinoin, esimerkiksi avioehtosopimuksella, testamentilla, lahjakirjalla tai sovittelussa. Avio-oikeus ja sen alaisuuteen kuuluvaa omaisuutta on mahdollista rajoittaa myös sivullisen toimesta. Avio-oikeuden yksipuolinen poistaminen… Lue lisää »
