Adoptio

Sijaislapsi vai sijoituslapsi? ›

Sijaislapsi on alaikäinen henkilö, joka on tahdostaan riippumattomana lastensuojelutoimenpiteen johdosta kasvatettavana muussa kuin omassa perheessään. Huostaanotosta huolimatta lapsen huoltajuus ja edunvalvonta säilyvät lapsen biologisilla vanhemmilla, vaikkakin monet muut oikeudet siirtyvät sijoituksen yhteydessä sijaisvanhemmille. Sijaislapsen oikeudellinen suhde Vahvassa adoptiossa lapsen oikeudellinen suhde hänen biologisiin vanhempiinsa katkeaa kokonaan. Adoption yhteydessä muodostunut ottolapsisuhde on pääsääntöisesti peruuttamaton. Adoptiolapsella on Lue lisää ›

Adoption purkaminen ›

Adoptio on aina pysyvä ja sen tarkoituksena on antaa adoptiolapselle samanlainen asema oikeudellisesti kuin biologisille on lapsille. Adoption purkaminen on mahdollista ainoastaan ulkomaisissa adoptioissa. Silloin adoptiolain mukaan adoption purkaminen on mahdollista Suomessa joko käräjä- tai hovioikeudessa. Voiko adoption purkaa? Lapsi adoptoidaan usein joko alaikäisenä tai täysi-ikäisenä. Kun adoptioprosessi on tullut päätökseensä ja adoptio vahvistetaan tuomioistuimen Lue lisää ›

Lapsen hankkiminen yksin ›

Adoptiolaki mahdollistaa lapsen hankkimisen myös yksin. Adoptiota yksin hakeva voi olla joko avioliitossa oleva puoliso tai avioton. Pääsääntöisesti avioliitossa elävät puolisot voivat yhdessä hakea adoptiota, jos kyseessä on alaikäinen lapsi. Avioliitossa elävä puoliso ei voi yksin adoptoida alaikäistä lasta ellei kyse ole hänen aviopuolisonsa lapsesta tai omasta lapsesta, joka on aikaisemmin annettu adoptioon. Aviopuoliso voi Lue lisää ›

Adoptointi rekisteröidyssä parisuhteessa ›

Avioliittolain muutos astui voimaan 2017. Muutoksen myötä avioliittolaki muuttui niin sanotuksi tasa-arvoiseksi avioliittolaiksi. Tämä mahdollistaa samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliiton solmimisen. Lakimuutos toi lisäksi samaa sukupuolta oleville aviopareille adoptiolaissa määritellyn aseman: avioliitossa olevat puolisot voivat yhdessä adoptoida adoptiolapsen. Adoption ehdot rekisteröidyssä parisuhteessa Rekisteröity parisuhde voidaan muuttaa avioliitoksi, jonka jälkeen samaa sukupuolta olevalle avioparille avautuu mahdollisuus yhdessä Lue lisää ›

Adoptiolain historiaa Suomessa ›

Adoptiolain historia ajoittuu 1800-luvulle asti. Tosin vielä kyseisen vuosisadan Suomessa adoption käyttöala oli varsin rajoitettu. Viimeisin adoptiolaki on muotoutunut neljästä eri lapseksiottamislaista, joita on ollut ottolapsilaki (1925), laki lapseksiottamisesta (1980 ja 1985) ja nykyinen adoptiolaki (2012). Adoptio 1800-luvulla Adoptio tarkoitti 1800-luvulla lapsen ottamista aatelissuvun jäseneksi. Adoptioanomus tehtiin vallassa olevalle hallitsijalle, joka päätti, oliko lapsella oikeus aatelisnimeen, Lue lisää ›

Adoptioprosessi vaihe vaiheelta ›

Adoptioprosessi voidaan karkeasti jaotella seuraavanlaiseen malliin: adoptioprosessi aloitetaan pakollisella adoptioneuvonnalla, (kansainvälisessä adoptiossa valitaan palveluntarjoaja), seuraavaksi haetaan adoptiolupaa, (lisäksi kansainvälisessä adoptiossa valitaan kohdemaa), lähetetään hakemukset, jonka jälkeen siirrytään odotusaikaan ja saadaan tiedoksi lapsen taustat, (mahdollinen hakumatka), adoptio vahvistetaan ja prosessi päättyy seuranta-aikaan sekä jälkipalveluun. Vaiheiden toteutuminen riippuu pitkälti siitä, onko kyseessä kotimainen vai kansainvälinen adoptio. Adoptioprosessin Lue lisää ›

Termit tutuksi: Ottolapsi, adoptiolapsi vai kasvattilapsi? ›

Nykyisin termit ”ottolapsi” ja ”adoptiolapsi” tarkoittavat samaa asiaa. Heille on määritelty myös samanlaiset oikeudet. Termeistä adoptiolapsi on käytössä Adoptiolaissa. Adoptionhakija tai -hakijat ottavat adoptioprosessin hyväksymisen jälkeen adoptiolapsen omaksi lapsekseen. Adoption hyväksynnän jälkeen side adoptiolapsen biologisiin vanhempiin katkeaa. Heikossa adoptiossa adoptiolapsen perintöoikeudellinen side säilyy, mutta samoin ei ole esimerkiksi kasvattilapsella. Tämä johtuu siitä, että kasvattilapsi eroaa oikeudellisessa Lue lisää ›

Kotimainen adoptio eli adoptio Suomessa ›

Adoptio tarkoittaa lapseksiottamista. Adoption on aina oltava lapsen edun mukaista, sillä adoptio tulee useimmiten kyseeseen tilanteissa, joissa lapsen ei ole mahdollista kasvaa omassa perheessään. Erilaisia adoption muotoja ovat esimerkiksi adoptio Suomessa, adoptio ulkomailta, avoin adoptio ja perheensisäinen adoptio. Tässä artikkelissa keskitymme kotimaiseen adoptioon eli Suomesta adoptointiin ja sen erityispiirteisiin. Uusi adoptiolaki, jossa säädetään Suomessa adoptoinnista, astui voimaan Lue lisää ›

Perintöoikeus vahvassa ja heikossa adoptiossa ›

Suomessa ottolapsisuhteet voidaan luokitella kahteen eri kategoriaan riippuen siitä, minä vuonna ottolapsisuhde on vahvistettu. Vuonna 2012 uudistettu Adoptiolaki toi muutoksia adoptiolasten perintöoikeuteen. Uudistuksen jälkeen on ennen vuotta 1980 vahvistettuja ottolapsisuhteita kutsuttu heikoiksi adoptioiksi, kun taas 1.1.1980 ja sen jälkeen vahvistetut ottolapsisuhteet ovat nimeltään vahvoja adoptioita. Vahvan ja heikon adoption välinen erottelu on olennainen tekijä silloin, kun kyse on ottolapsen Lue lisää ›

Miten adoptio vahvistetaan? ›

Adoption vahvistamista koskeva asia laitetaan vireille kotikunnan käräjäoikeudessa kirjallisella hakemuksella. Hakemuksen tekee lapseksiottaja tai lapseksiottajat yhdessä eli mahdolliset adoptiovanhemmat. Vahvistamista haettaessa tuomioistuimelle on esitettävä selvitys siitä, että lapsi on lapseksiottajan hoidettavana tai että tämä muutoin huolehtii lapsen kasvatuksesta ja hoidosta. Näin ollen, adoption vahvistaminen tapahtuu adoptioprosessin lopuksi käräjäoikeudessa ja lapseksiottaminen vahvistetaan tuomioistuimen päätöksellä. Tuomioistuin tarkoittaa tässä yhteydessä Lue lisää ›