Avopuolisolla ei ole lakiin perustuvaa perintöoikeutta kuten avioliitossa. Jos menehtynyt avopuoliso ei ole tehnyt testamenttia avopuolison hyväksi, niin silloin avopuoliso jää lähtökohtaisesti ilman perintöä. Avopuolison asemaa voidaan käytännössä turvata kahdella… Lue lisää »
Ylivelkaisessa kuolinpesässä kuolinpesän velat ovat suuremmat, kuin varat. Lähtökohtana on, että velat eivät kuitenkaan periydy, vaan kuolinpesä vastaa omista velvoitteistaan, myös velkojen osalta. Jos kuolinpesän varat eivät riitä kaikkien velkojen maksamiseen,… Lue lisää »
Jotta testamentti voidaan panna täytäntöön, se tulee antaa vainajan perillisille tiedoksi. Tämä tehtävä on testamentinsaajan vastuulla, ja tiedoksiannosta alkaa kulua kuuden kuukauden mittainen testamentin moiteaika. Mikäli testamenttia ei moitita edellä… Lue lisää »
Adoptio eli lapseksiottaminen on oikeudellinen toimenpide, jossa muodostetaan adoptiovanhemman ja adoptoitavan lapsen välinen perhesuhde. Vahvistettu adoptio on pysyvä, eikä sitä ole mahdollista peruuttaa tai muutoin purkaa. Adoption oikeusvaikutukset riippuvat siitä,… Lue lisää »
Perunkirjoitustilaisuudessa tulee olla läsnä pesän ilmoittaja sekä uskotut miehet. Perukirjaan tulee kirjata tilaisuudessa läsnä olleet henkilöt, sekä kertomus siitä, miten ja milloin kutsu perunkirjoitukseen on toimitettu. Muiden kuolinpesän osakkaiden läsnäolo perunkirjoituksessa ei… Lue lisää »
Suomessa on olemassa kahdenlaisia otto-/adoptiolapsia riippuen siitä, milloin adoptio on tapahtunut. Heikko tai vahva adoptio ei itsessään vaikuta lapsen asemaan osana perhettä mutta perintöoikeudellisesti se vaikuttaa erinäisiin asioihin. Heikon adoption… Lue lisää »
Perinnön saavat ensisijaisesti rintaperilliset. Rintaperillinen on vainajan suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen eli lapsi, lapsenlapsi tai lapsenlapsen lapsi. Mikäli vainajan lapsi on kuollut, tulevat kuolleen lapsen sijaan tämän lapset. Omaisuus jaetaan silloin… Lue lisää »