Ositussopimus: moittiminen, mitättömyys ja oikeuspaikka

Jos ositus on toimitettu puolisoiden keskinäisellä sopimuksella ilman että pesänjakajaa on määrätty, sopimusosituksen moitekanteen nostamiselle ei ole laissa säädettyä tarkkarajaista moiteaikaa. Kanne on tällöin nostettava kohtuullisessa ajassa. Koska osituksessa ei sovelleta prosessioikeudellista prekluusioperiaatetta, kanne on nostettavissa, vaikka osapuoli tiesi sopimusta tehdessään niistä seikoista, joihin hän perustaa vaatimuksensa. 

Miten ositussopimus tehdään? 

Jotta ositussopimus olisi pätevä, siitä on laadittava kirjallinen sopimus, jonka on täytettävä perintökaaressa säädetyt muotomääräykset. Kirjallinen sopimus, jota kutsutaan osituskirjaksi, voidaan rekisteröidä digi- ja väestötietovirastoon. Rekisteröiminen ei vaikuta osituksen sisältöön puolisoiden välillä, mutta omaisuutta saanut puoliso tai tämän perilliset voivat rekisteröinnillä saada suojaa toisen puolison velkojien takaisinsaantivaatimuksilta konkurssissa ja ulosotossa (AL 104.2 §) 

Osituksen mitättömyys 

Ositus tulee toimittaa noudattaen perintökaaressa säädettyjä laillisen perinnönjaon edellytyksiä (PK 23:7) Jos ositusta ei ole toimitettu lain edellyttämällä tavalla esimerkiksi niin, että osapuolta ei ole lainkaan kutsuttu ositustoimitukseen, tai pesänjakaja on toimittanut osituksen kuulematta osapuolia, näin toimitettu ositus on mitätön. Tilanne vastaa sitä, että ositusta ei ole lainkaan toimitettu. 

Osituksen moitekanteen oikeuspaikka 

Jos osituksesta nostetaan moitekanne tuomioistuimessa, laillisesta oikeuspaikasta, eli forumista, säädetään oikeudenkäymiskaaressa (OK 1.1.1734/4). Muussa kuin puolison kuoleman jälkeen toimitettavassa osituksessa, eli puolisoiden välisissä ositusriidoissa, ehdoton oikeuspaikka on käräjäoikeus, jonka tuomiopiirissä jommallakummalla puolisolla on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka (OK 10:11 §) Sellaisessa ositusriidassa, jossa osapuolista ainakin toinen on kuolinpesä, oikeuspaikkana on käräjäoikeus, jonka tuomiopiirissä vainajalla oli kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka (OK 10:17 §). Lisäksi on säädetty, että jos edellä mainituilla perusteilla ei voida määrittää missä asia voitaisiin tutkia, puolison kuoleman jälkeen toimitettavaa ositusta tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä jommallakummalla puolisoista on viimeksi ollut kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka (OK 10:18 §) Lisäksi on säädetty, että osapuolet eivät saa tehdä oikeuspaikkasopimusta ositusriitoja koskevassa asiassa. (OK 10:19:3 §) 

Lue lisää siitä mitä osituksella tarkoitetaan.

Tuukka Salmenkorva

Artikkelin kirjoittaja:

Tuukka Salmenkorva
Lakimies, OTM
Suomen Juristit Oy
13.06.2021

Nopeaa apua lakiasioihin.