Kun kuolinpesä on selvitetty eli vainajan ja pesän velat on maksettu, voidaan perintö jakaa. Mikäli vainaja oli avioliitossa, on ennen perinnönjakoa tehtävä ositus. Perinnönjako voidaan tehdä sopimusjakona osakkaiden keskenään sopimalla tavalla tai toimitusjakona, jolloin pesänjakaja suorittaa… Lue lisää »
Luonnollisen henkilön kuolema ei lakkauta hänen mahdollisia velkasuhteitaan, ja sen vuoksi velkoja voi velallisen kuoleman jälkeen vaatia saataviaan vainajan oikeudenomistajilta. Kuolinpesän osakkaan velkavastuu Kuolinpesän osakas ei vastaa vainajan veloista, vaan… Lue lisää »
Perintökaaren mukaisesti perunkirjoituksen toimituttaa sellainen henkilö, joka parhaiten tuntee pesän tilan. Häntä kutsutaan pesän ilmoittajaksi. Pesän ilmoittaja kutsuu perunkirjoitusta pitämään kaksi uskottua miestä. Pesän varat ja velat sekä muut pesää… Lue lisää »
Hakemus pesänselvittäjästä tehdään käräjäoikeuteen. Pesänselvittäjää voi hakea jokainen osakas yksin, riippumatta muiden osakkaiden halukkuudesta. Hakemuksen perusteella käräjäoikeus määrää kuolinpesään pesänselvittäjän. Pesänselvittäjän tehtävänä on saattaa kuolinpesä jakokuntoon. Pesänselvittäjä hakemus Pesänselvittäjä hakemus… Lue lisää »
Pesänselvitys valtakirja voidaan antaa jollekin kuolinpesän osakkaalle taikka esimerkiksi perunkirjoitusta toimittavalle uskotulle miehelle. Pesänselvitystä varten annettu valtakirja helpottaa pesänselvitys työtä. Pesänselvitykseen ryhtyy yleensä joku osakkaista tai jotkut osakkaat yhdessä. Pesänselvityksessä… Lue lisää »
Perukirjan laatiminen on sen pesän osakkaan velvollisuus, joka parhaiten tuntee pesän tilan. Artikkelissa kerrotaan yleisesti mitä perukirjaan tulisi kirjata. Henkilöiden nimeäminen Perukirjan alkuun yksilöidään henkilö, perinnönjättäjä, kenen jälkeen perukirja laaditaan.… Lue lisää »