Pesänselvittäjä hakemus ja hakeminen

Hakemus pesänselvittäjästä tehdään käräjäoikeuteen. Pesänselvittäjää voi hakea jokainen osakas yksin, riippumatta muiden osakkaiden halukkuudesta. Hakemuksen perusteella käräjäoikeus määrää kuolinpesään pesänselvittäjän. Pesänselvittäjän tehtävänä on saattaa kuolinpesä jakokuntoon.

Pesänselvittäjä hakemus

Pesänselvittäjä hakemus on yksinkertainen asiakirja, joka lähetetään käräjäoikeuteen. Pesänselvittäjä hakemuksesta on käytävä ilmi se, kenen henkilön kuolinpesään pesänselvittäjää haetaan. Vainaja on yksilöitävä etunimellä ja sukunimellä sekä henkilötunnuksella taikka syntymäajalla ja kotipaikalla. Kotipaikalla tarkoitetaan siis sitä kuntaa, jossa vainaja kuolleessaan vakituisesti asui. Puhutaan myös viimeisestä asuinpaikasta. Lisäksi vainajasta merkitään kuolinaika.

Sen jälkeen hakemuksessa pitää yksilöidä hakija. Hakijasta on merkittävä etunimi ja sukunimi sekä henkilötunnus. Henkilön yksilöintitietojen lisäksi hakemukseen on merkittävä prosessiosoite. Prosessiosoite tarkoittaa sitä osoitetta, johon käräjäoikeus itse voi ottaa yhteyttä esimerkiksi toimittaa päätöksen. Hakijan on lisäksi osoitettava osakkuusasemansa kuolinpesässä. Tämän hakija tekee liittämällä hakemukseen perukirjan ja sukuselvityksen eli virkatodistukset, jotka on jo perukirjaa varten hankittu. Sukuselvityksen sijasta hakemuksen liitteeksi voi laittaa Digi- ja väestötietoviraston vahvistaman perukirjan.

Näiden lisäksi hakemukseen on laitettava kaikkien kuolinpesän osakkaiden tiedot, joilla on oikeus lausua asiasta. Pesänselvittäjäksi voi esittää haluamaansa henkilöä. Tällöin tulee hakemuksen liitteeksi tulee oheistaa kyseisen henkilön kirjallinen suostumus pesänselvittäjän tehtävään.

Pesänselvittäjähakemuksen yhteydessä voidaan hakea myös pesänjakajaa. Hakemuksessa on syytä olla tarkkana sen suhteen, haetaanko kuolinpesään pesänselvittäjää vai pesänjakajaa vai haetaanko siihen molempia. Yleensä se henkilö, joka toimii pesänselvittäjänä, toimii myös pesänjakajana. Pesänselvittäjän tai -jakajan hakemista ei välttämättä tarvitse perustella, koska se on jokaisen osakkaan oikeus.

Hakemuksen voi tehdä jokainen osakas itsenäisesti. Kaikkien osakkaiden suostumusta ei siis tarvita. Jos kaikki osakkaat ovat yksimielisiä pesänselvittäjän ja/tai -jakajan hakemisesta, voivat he tehdä hakemuksen yhdessä. Tällöin käräjäoikeuden ei tarvitse kuulla muita osakkaita ja prosessi nopeutuu muutaman viikon.

Pesänselvittäjän hakeminen

Kuolinpesä voidaan osakkaiden yhteishallinnon sijasta määrätä pesänselvittäjän hallintoon. Pesänselvittäjän määrää hakemuksesta tuomioistuin. Pesänselvittäjän määräämisen jälkeen osakkaat eivät voi enää edustaa kuolinpesää, vaan asiavaltuus siirtyy pesänselvittäjälle. Jokaisella kuolinpesän osakkaalla on itsenäinen oikeus hakea pesänselvittäjän määräämistä.

Oikeus hakea pesänselvittäjää on myös testamentin toimeenpanijalla, erityisjälkisäädöksen saajalla ja henkilöllä, jolla on oikeus ajaa kannetta testamentin tarkoitemääräyksen toteuttamisesta. Myös avustukseen oikeutettu henkilö, joka ei ole kuolinpesän osakas, voi hakea pesänselvittäjän määräämistä. Pesänselvittäjä voidaan lisäksi määrätä pesän tai vainajan velkojan hakemuksesta. Pesän osakkaan velkoja voi myös tulla hakijana kysymykseen, jos pesän osakkaan osuus kuolinpesästä on velkojan saatavan maksamiseksi ulosmitattu.

Lue lisää pesänselvittäjän ja pesänjakajan tehtävistä.

Lähde §: perintökaari

Ella Suitiala

Artikkelin kirjoittaja:

Ella Suitiala
Lakimies – OTM
Suomen Juristit Oy
09.04.2021

Nopeaa apua lakiasioihin.