Pesänselvitys

Jakamattoman kuolinpesän verotus ›

Jakamattoman kuolinpesän verotus on periaatteessa samanlaista kuin henkilön verotus. Kuolinpesällä voi olla ansio- ja pääomatuloja sekä yritystuloa. Jakamaton kuolinpesä Kuolinpesä syntyy sillä hetkellä, kun henkilö kuolee. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää siis kuolinpesä. Kuolinpesästä käytetään myös kansanomaisesti nimitystä perikunta, joskin perikunnalla tarkoitetaan toisinaan myös vain niitä henkilöitä, jotka ovat kuolinpesän osakkaita. Kuolinpesä on kuolinpesänä olemassa niin kauan, kunnes kyseinen kuolinpesä Lue lisää ›

Kuolinpesän veronpalautus ›

Kuolinpesän veronpalautus toimii samalla tavalla kuin henkilöverotuksessakin. Kuolinpesä täyttää oman veroilmoituksen ja liikaa maksetut verot palautetaan. Kuolinpesällä voi olla omia tuloja, omia menoja ja omia tulonhankkimisesta johtuvia menoja. Kuolinpesä voi ostaa, myydä, lahjoittaa, vuokrata ja tehdä muita oikeustoimia, joita yksityishenkilökin voi tehdä. Kuolinvuoden verotus Kuolleen henkilön kuolinvuoden verotus toimitetaan samalla tavalla kuin silloin, jos henkilö Lue lisää ›

Pesänselvittäjän oikeudet ›

Pesänselvittäjän oikeudet ovat laajat. Pesänselvittäjä on oikeutettu ja velvoitettu kaikkiin toimiin, jotka ovat pesän selvityksessä tarpeellisia. Pesänselvittäjänä voi toimia käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä eli niin sanottu virallinen pesänselvittäjä sekä osakkaiden valtuuttamana pesänselvittäjä ilman käräjäoikeuden määräystä. Terminä pesänselvittäjä tarkoittaa siis juuri käräjäoikeuden määräämää pesänselvittäjää, mutta käytännössä arkikielessä pesänselvittäjällä tarkoitetaan toisinaan myös valtuutettua henkilöä. Kuolinpesä syntyy sillä hetkellä, Lue lisää ›

Pesänselvittäjän korvausvastuu ›

Pesänselvittäjän korvausvastuu aktualisoituu vahingonkorvausvastuuna, jos pesänselvittäjä on omalla toiminnallaan aiheuttanut vahinkoa kuolinpesälle. Pesänselvittäjälle voi syntyä korvausvastuu Kuolinpesä syntyy samalla hetkellä, kun henkilö menehtyy. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää tällöin kuolinpesä. Kuolinpesä on verotusyhtymä ja se on voimassa niin kauan, kunnes kyseinen kuolinpesä tulee kokonaan jaetuksi. Kuolinpesä on siis olemassa perinnönjaon loppuun toimittamiseen saakka. Pesänselvittäjällä tarkoitetaan virallisesti Lue lisää ›

Pesänselvittäjä ja pesänjakaja ›

Pesänselvittäjä ja -jakaja on yleensä sama henkilö. Käräjäoikeudelta voidaan hakea pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä kuolinpesään. Pesänselvittäjä ja pesänjakaja on ammattilainen lakimies silloin, kun käräjäoikeudesta haetaan pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä kuolinpesään. Vaikka henkilö, joka tehtäviä tulee hoitamaan olisikin yksi ja sama, on näillä tehtävillä kuitenkin eroa. Pesänselvittäjänä ja pesänjakajan voi toimia eri henkilötkin. Toisaalta yhdessä kuolinpesässä Lue lisää ›

Pesänselvittäjä kuolinpesässä ›

Pesänselvittäjä kuolinpesässä voi toimia kuolinpesän osakkaiden valtuuttamana taikka käräjäoikeuden antamalla pesänselvittäjä määräyksellä. Pesänselvittäjä kuolinpesässä osakkaiden valtuuttamana Kuolinpesä syntyy sillä hetkellä, kun henkilö menehtyy. Kuolinpesän ensivaiheessa pesä pitää selvittää. Kuolleen henkilön henkilökohtaisista omistuksista, veloista, oikeuksista ja velvollisuuksista tulee kuolinhetkestä alkaen kuolinpesän omistuksia, velkoja, oikeuksia ja velvollisuuksia. Pesänselvityksen tarkoituksena on saattaa pesä jakokuntoon. Pesänselvitys valtakirja voidaan antaa Lue lisää ›

Pesänselvitys valtakirja ›

Pesänselvitys valtakirja voidaan antaa jollekin kuolinpesän osakkaalle taikka esimerkiksi perunkirjoitusta toimittavalle uskotulle miehelle. Pesänselvitystä varten annettu valtakirja helpottaa pesänselvitys työtä. Pesänselvitykseen ryhtyy yleensä joku osakkaista tai jotkut osakkaat yhdessä. Pesänselvityksessä hankintaan tietoa vainajan tilanteesta, jolloin kysymyksiä liittyen vainajan omaisuuteen ja velkoihin saattaa olla useita. Pesänselvitykseen kuuluu myös perunkirjoituksen toimittaminen. Kun jollekin osakkaalle annetaan valtakirja näiden Lue lisää ›

Pesänselvittäjä hakemus ja hakeminen ›

Hakemus pesänselvittäjästä tehdään käräjäoikeuteen. Pesänselvittäjää voi hakea jokainen osakas yksin, riippumatta muiden osakkaiden halukkuudesta. Hakemuksen perusteella käräjäoikeus määrää kuolinpesään pesänselvittäjän. Pesänselvittäjän tehtävänä on saattaa kuolinpesä jakokuntoon. Pesänselvittäjä hakemus Pesänselvittäjä hakemus on yksinkertainen asiakirja, joka lähetetään käräjäoikeuteen. Pesänselvittäjä hakemuksesta on käytävä ilmi se, kenen henkilön kuolinpesään pesänselvittäjää haetaan. Vainaja on yksilöitävä etunimellä ja sukunimellä sekä henkilötunnuksella Lue lisää ›

Pesänselvitysvelat ›

Pesänselvitysvelat ovat etusijalla Pesänselvitysvelat maksetaan pesän päältä ennen perinnönjakoa sekä ennen muita velkoja. Pesänselvitysveloilla on etusija muihin velkojiin. Mitkä velat ovat pesänselvitysvelkoja Pesänselvitysvelkoja ovat kaikki ne velat, jotka ovat tarpeellisia kuolinpesän tilanteen selville saamiseksi. Pesänselvitysvelkoina maksetaan esimerkiksi kaikki asiakirjakustannukset ja viranomaisille menevät maksut. Perunkirjoitusta varten pitää tehdä sukuselvitys eli hankkia virkatodistuksia vainajasta ja osakkaista. Pankista Lue lisää ›

Pesänselvitys kuolinpesässä ›

Pesänselvitys kuolinpesässä tehdään uskottujen miesten, kuolinpesän osakkaiden tai käräjäoikeuden määräämän pesänselvittäjän toimesta. Pesänselvitys toimenpiteenä Kuolinpesä syntyy sillä hetkellä, kun henkilö kuolee. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää kuolinpesä. Kuolinpesä on verotusyhtymä ja se on voimassa niin kauan, kunnes kyseinen kuolinpesä tulee kokonaan jaetuksi. Kuolinpesä on siis olemassa perinnönjaon loppuun toimittamiseen saakka. Ensivaiheessa kuolinpesä pitää selvittää. Kuolleen Lue lisää ›