Testamentti

Testamentin tiedoksianto ja moite ›

Testamentin tekijän kuoltua on testamentin saajan annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti ja heille on annettava samalla oikeaksi todistettu jäljennös testamentista.   Jos testamentin tekijän perillisenä on eloonjäänyt puoliso, on testamentti annettava tiedoksi myös testamentintekijän toissijaisille perillisille, jotka ovat toissijaisen perillisen asemassa tiedoksiantohetkellä. Jollei testamentin tekijältä ole jäänyt perillisiä, on testamentti annettava tiedoksi Lue lisää ›

Erilaiset testamentit ›

Testamentteja on erilaisia, sillä niillä tavoitellaan erilaisia tarkoituksia. Tässä artikkelissa käymme läpi erilaiset testamentit. Yleistestamentti ja erityistestamentti eli legaatti  Yleistestamentilla testamentin tekijä määrää jäämistöstään yleisluontoisesti ilman, että testamentti koskisi jotain tiettyä omaisuutta. Yleistestamentti voi siten koskea koko jäämistöä (”Määrään, että koko omaisuuteni on minun kuoltuani menevä…”) tai murto-osaa siitä (”Määrään, että omaisuuteni on jaettava A:n, B:n ja Lue lisää ›

Testamentti ›

Testamentti on yleisin jäämistösuunnittelun keino. Testamentilla perittävä voi määrätä siitä, kenelle hänen omaisuutensa on kuoleman jälkeen menevä. Testamentin saa tehdä 18 vuotta täyttänyt. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt saa tehdä testamentin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita, käytännössä palkkatulot.  Testamentin muotomääräykset Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa Lue lisää ›

Jäämistösuunnittelu ›

Jäämistösuunnittelu kannattaa aloittaa jo elinaikana, sillä kuoleman jälkeen käytettävissä olevat toimenpiteet jäämistön järkevään suunnitteluun ovat vähäisemmät. Jäämistösuunnittelun keskeisiä välineitä ovat lahjat ja ennakkoperinnöt sekä testamentit. Jäämistösuunnittelulla voidaan vaikuttaa paljonkin perintöverotukseen. Jäämistösuunnittelulla voidaan vaikuttaa jäämistön suuruuteen, sen laatuun, käyttöön sekä jakautumiseen perillisten sekä muiden henkilöiden kesken. Jäämistö- eli perintösuunnittelu Jäämistöllä tarkoitetaan kansankielellä perintöä, joka kuolleelta henkilöltä Lue lisää ›

Suullinen hätätilatestamentti ›

Jos testamentin tekijä ei sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi pysty tekemään testamenttia laissa säädettyjen muotovaatimusten mukaisesti, on mahdollista tehdä suullinen hätätilatestamentti. Suullinen hätätilatestamentti Jos testamentin tekijä ei sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi pysty tekemään testamenttia laissa säädettyjen muotovaatimusten mukaisesti, hän voi turvautua niin sanottuun hätätilatestamenttiin. Testamentin muotovaatimuksena normaalitilanteessa on se, että testamentti tehdään Lue lisää ›

Erityisjälkisäädös eli legaatti ›

Erityisjälkisäädös on virallinen nimitys erityistestamentille eli legaatille. Erityisjälkisäädös määrää perinnöksi jäävästä omaisuudesta vain rajatulta osalta, ei koko omaisuudesta. Erityisjälkisäädöksen olemus Erityisjälkisäädöksellä tarkoitetaan testamenttia, jolla testamentintekijä määrää jostakin tietystä omaisuudestaan taikka tietystä rahamäärästä jonkun hyväksi. Yleistestamentti on testamentti, jossa puhutaan ”koko omaisuudesta” erottelematta, mitä omaisuutta testamentti koskee. Legaatti puolestaan nimeää erikseen sen omaisuuden, jota testamentti koskee. Samat testamentin muotovaatimukset koskevat Lue lisää ›

Keskinäinen testamentti ja lakiosa ›

Vaikuttaako keskinäinen testamentti lakiosaan? Keskinäinen testamentti ja lakiosa voivat olla ristiriitaisia oikeuksia kuolinpesässä. Keskinäinen testamentti ei saa loukata lakiosaa. Keskinäinen testamentti tarkoittaa henkilöiden välistä testamenttia, jossa määrätään, että ensiksi kuolleen omaisuus menee eloonjääneelle. Yleensä keskinäinen testamentti laaditaan puolisoiden välille, mutta mitään estettä ei ole sille, että se tehdään myös muiden henkilöiden kuin puolisoiden välisenä. Keskinäinen Lue lisää ›

Testamentin hyväksyminen ja lakiosa ›

Testamentin hyväksyminen ja lakiosa vaikuttavat toisiinsa. Testamentin hyväksyminen on tapa luopua perinnöstä. Testamentin hyväksymisellä tarkoitetaan kirjallista hyväksymistä. Pelkkä suullinen myötäily tai muuten vaan positiivinen suhtautuminen tehtyyn testamenttiin ei ole testamentin hyväksymistä juridisessa mielessä. Testamentinsaaja antaa testamentin tiedoksi todisteellisesti jokaiselle perilliselle erikseen. Tätä kutsutaan testamentin tiedoksiannoksi. Testamentin tiedoksiannon yhteydessä tiedoksiantaja usein tiedustelee sitä, hyväksyykö perillinen testamentin Lue lisää ›

Rintaperillinen perinnöttämäksi ›

Miten tehdä rintaperillinen perinnöttämäksi? Testamentti on asiakirja, jossa ilmoitetaan määräys ja peruste, joilla tehdään rintaperillinen perinnöttömäksi. Lain nojalla rintaperilliselle kuuluu lakiosa kuolleen vanhempansa perinnöstä. Lähtökohtaisesti  rintaperillisen oikeutta lakiosaan ei voida tehokkaasti testamentilla loukata vaan rintaperillinen on aika oikeutettu lakiosaan perinnöstä. Lakiosa on puolet perintöosasta. Tavallisella testamenttimääräyksellä rintaperilliseltä voidaan siis siirtää puolet hänelle muuten tulevasta perinnöstä pois Lue lisää ›

Hallintaoikeustestamentti ja lakiosa ›

Hallintaoikeustestamentti ja lakiosa voivat olla ristiriitaisia oikeuksia toisiinsa nähden. Miten menetellään, jos molemmat oikeudet pitäisi ottaa huomioon perinnönjaossa. Hallintaoikeustestamentti Hallintaoikeustestamentilla omaisuuden hallintaoikeus siirretään testamentin saajalle. Omistusoikeus ei siis siirry testamentin saajalle, ainoastaan hallintaoikeus. Käytännössä hallintaoikeustestamentti usein tarkoittaa elinikäistä käyttöoikeutta. Hallintaoikeustestamentti voidaan tehdä ns. ”keskinäisenä hallintaoikeustestamenttina”, mikä on yleinen järjestely etenkin puolisoiden kesken. Hallintaoikeustestamentilla voidaan turvata leskeksi jäävän puolison elämisen Lue lisää ›