Testamentti

Testamentin tiedoksianto ja moite ›

Testamentin tekijän kuoltua on testamentin saajan annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti ja heille on annettava samalla oikeaksi todistettu jäljennös testamentista.   Jos testamentin tekijän perillisenä on eloonjäänyt puoliso, on testamentti annettava tiedoksi myös testamentintekijän toissijaisille perillisille, jotka ovat toissijaisen perillisen asemassa tiedoksiantohetkellä. Jollei testamentin tekijältä ole jäänyt perillisiä, on testamentti annettava tiedoksi Lue lisää ›

Hallintaoikeustestamentti vai hallintaoikeuden pidätys lahjakirjassa ›

Kannattaako hallintaoikeustestamentti tai hallintaoikeuden pidätys lahjakirjassa? On hyvin tavallista, että lahjakirjassa pidätetään lahjoitettavaan omaisuuteen hallintaoikeus lahjanantajalle tai testamentilla määrätään hallintaoikeus jonkun muun kuin omistajan hyväksi. Lisäksi lesken oikeus hallita jäämistöä perustuu suoraan lakiin. Hallintaoikeuden perustamisen väitetään usein olevan pelkkä verosuunnittelukeino, mutta luultavaa on, että ensisijaiset motiivit niiden perustamisiin ovat käytännölliset. Merkittäviä veroetujakin niillä voidaan saavuttaa. Lue lisää ›

Keskinäinen testamentti ›

Mikä on keskinäinen testamentti? Keskinäinen testamentti kehitettiin alunperin aviopuolisoiden väliseksi kuolemanvaraislahjaksi. Tarkoituksena oli turvata eloonjääneen puolison asema. Nykyään keskinäinen testamentti ei koske ainoastaan aviopuolisoita, vaan sen voivat tehdä ketkä tahansa henkilöt. Joskus keskinäisiä testamentteja on tehty jopa useamman henkilön välillä, esim. sisarusten välillä. Käytännössä suurin osa Suomessa tehdyistä keskinäisistä testamenteista on kuitenkin aviopuolisoiden välisiä edelleenkin. Lue lisää ›

Testamentin tiedoksianto on pakollinen ›

Kenen toimesta testamentin tiedoksianto suoritetaan ja kenelle? Miksi? Testamentin lainvoimaisuus edellyttää sitä, että testamentti on asianmukaisesti annettu perillisille tiedoksi eivätkä nämä sen jälkeen määräajassa ole testamenttia moittineet. Jollei testamenttia anneta tiedoksi, ei testamenttia voida laillisesti panna täytäntöön. Testamentin saajan on annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti. Samalla perillisille on annettava oikeaksi todistettu Lue lisää ›

Erilaiset testamentit ›

Testamentteja on erilaisia, sillä niillä tavoitellaan erilaisia tarkoituksia. Tässä artikkelissa käymme läpi erilaiset testamentit. Yleistestamentti ja erityistestamentti eli legaatti  Yleistestamentilla testamentin tekijä määrää jäämistöstään yleisluontoisesti ilman, että testamentti koskisi jotain tiettyä omaisuutta. Yleistestamentti voi siten koskea koko jäämistöä (”Määrään, että koko omaisuuteni on minun kuoltuani menevä…”) tai murto-osaa siitä (”Määrään, että omaisuuteni on jaettava A:n, B:n ja Lue lisää ›

Testamentti ›

Testamentti on yleisin jäämistösuunnittelun keino. Testamentilla perittävä voi määrätä siitä, kenelle hänen omaisuutensa on kuoleman jälkeen menevä. Testamentin saa tehdä 18 vuotta täyttänyt. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt saa tehdä testamentin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita, käytännössä palkkatulot.  Testamentin muotomääräykset Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa Lue lisää ›

Pesänselvittäjä eli testamentin toimeenpanija ›

Perittävä voi testamentissaan nimetä testamentin toimeenpanijan. Testamentin toimeenpanija on määrättävä myös pesänselvittäjäksi, jollei vasta syitä ole. Pesänselvittäjän määrää hakemuksesta käräjäoikeus. Testamentin toimeenpanijalla on sama valtuus kuin pesänselvittäjällä, ei kuitenkaan valtuutta luovuttaa kuolinpesää konkurssiin. Eloonjääneellä puolisolla on testamentin toimeenpanijan olemassa olosta huolimatta oikeus osallistua pesänselvitykseen. Pesänselvittäjän hallinnosta, vastuusta, toimestaan vapauttamisesta sekä oikeudesta palkkioon säädettyä sovelletaan myös Lue lisää ›

Jäämistösuunnittelu ›

Jäämistösuunnittelu kannattaa aloittaa jo elinaikana, sillä kuoleman jälkeen käytettävissä olevat toimenpiteet jäämistön järkevään suunnitteluun ovat vähäisemmät. Jäämistösuunnittelun keskeisiä välineitä ovat lahjat ja ennakkoperinnöt sekä testamentit. Jäämistösuunnittelulla voidaan vaikuttaa paljonkin perintöverotukseen. Jäämistösuunnittelulla voidaan vaikuttaa jäämistön suuruuteen, sen laatuun, käyttöön sekä jakautumiseen perillisten sekä muiden henkilöiden kesken. Jäämistö- eli perintösuunnittelu Jäämistöllä tarkoitetaan kansankielellä perintöä, joka kuolleelta henkilöltä Lue lisää ›

Hallintaoikeustestamentti ja lakiosa ›

Hallintaoikeustestamentti ja lakiosa voivat olla ristiriitaisia oikeuksia toisiinsa nähden. Miten menetellään, jos molemmat oikeudet pitäisi ottaa huomioon perinnönjaossa. Hallintaoikeustestamentti Hallintaoikeustestamentilla omaisuuden hallintaoikeus siirretään testamentin saajalle. Omistusoikeus ei siis siirry testamentin saajalle, ainoastaan hallintaoikeus. Käytännössä hallintaoikeustestamentti usein tarkoittaa elinikäistä käyttöoikeutta. Hallintaoikeustestamentti voidaan tehdä ns. ”keskinäisenä hallintaoikeustestamenttina”, mikä on yleinen järjestely etenkin puolisoiden kesken. Hallintaoikeustestamentilla voidaan turvata leskeksi jäävän puolison elämisen Lue lisää ›

Testamentista luopuminen ›

Voiko testamentista luopua vai onko se pakko vastaanottaa? Testamentinsaaja voi luopua sekä yleistestamentista että tiettyä omaisuutta koskevasta legaatista. Luopumista koskevat samat säännöt kuin lakimääräisestä perinnöstä luopumista. Luopumisen tehokkuus riippuu siten siitä, onko saantoon ryhdytty ennen siitä luopumista. Testamentista luopuja ei näin ollen saa määrätä testamentin kohteesta. Luopuminen tulisi tehdä kirjallisesti, jotta esim. perintöveroseuraamuksilta vältytään. Testamentin Lue lisää ›