Edunvalvoja kuolinpesässä on lähtökohtaisesti edustamassa jotakin kuolinpesän osakasta. Perinnönjättäjällä ollut edunvalvoja ei tule edunvalvojan ominaisuudessa enää kuolinpesään. Jos edunvalvonnan alaisena olevasta henkilöstä tulee kuolinpesän osakas, edunvalvoja edustaa osakasta myös kuolinpesän asioissa. Edunvalvojan on… Lue lisää »
Kun osakkaat ovat ottaneet kuolinpesän haltuun, on se osakkaista, joka asui perittävän kanssa tai joka muutoin voi helpoimmin pitää huolta omaisuudesta, ensisijaisesti velvollinen hoitamaan kuolinpesän omaisuutta. Eloonjäänyt puoliso on samoin… Lue lisää »
Pesänselvityksen tavoitteena on kuolinpesän jakokuntoon saattaminen. Kuolinpesässä on selvitettävä pesän varat ja velat, koska ne oikeudet ja velvoitteet, jotka sitoivat perittävää, pysyvät voimassa perittävän kuoleman jälkeenkin. Lähtökohtaisesti perittävän omaisuuden hoitaminen… Lue lisää »
Pesänjakaja -hakemus tehdään käräjäoikeuteen. Pesänjakajaa voi hakea jokainen osakas yksin, riippumatta muiden osakkaiden halukkuudesta. Hakemuksen perusteella käräjäoikeus määrää kuolinpesään pesänjakajan. Mitä hakemus pesänjakajasta sisältää? Pesänjakaja hakemus on yksinkertainen asiakirja, joka… Lue lisää »
Pesänselvitys kuolinpesässä tehdään uskottujen miesten, kuolinpesän osakkaiden tai käräjäoikeuden määräämän pesänselvittäjän toimesta. Pesänselvitys toimenpiteenä Kuolinpesä syntyy sillä hetkellä, kun henkilö kuolee. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää kuolinpesä. Kuolinpesä on verotusyhtymä… Lue lisää »
Kuolinpesän valtakirja voidaan antaa jollekulle osakkaalle esimerkiksi sitä varten, että tämä selvittää kuolinpesän ja toimittaa perinnönjaon. Kuolinpesän valtakirja voi olla monenlainen Kuolinpesän hallinto on lähtökohtaisesti kuolinpesän osakkaiden yhteishallintoa. Tämä tarkoittaa… Lue lisää »
Kuolinpesän saatavat voidaan periä kuolinpesälle samoin edellytyksin kuin ne olisi voitu periä perinnönjättäjälle tämän vielä eläessä. Kuolinpesän saatavilla tarkoitetaan yleensä niitä saatavia, jotka on ollut perinnönjättäjän henkilökohtaisia saatavia tämän vielä… Lue lisää »
Kuolinpesän yhteishallinnossa osakkaiden tulee kuolinpesän selvittämistä varten yhteisesti hallita kuolinpesän omaisuutta. He edustavat tällöin yhdessä kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä yhdessä kantavat ja vastaavat pesää koskevissa asioissa. Toimenpide, joka ei… Lue lisää »
Kuolemantapausten sattuessa, kuolinpesän osakkaat saattavat miettiä miten heidän toimensa vaikuttavat suhteessa muihin osakkaisiin tai henkilöihin, jotka ovat oikeutettuja perintöön. Voivatko he itse osakkaina joutua vahingonkorvausvastuuseen? Perintökaaressa todetaan, että kuolinpesän osakas… Lue lisää »
Kuolinpesällä tarkoitetaan taloudellista kokonaisuutta, joka on syntyvä vainajan varoista sekä veloista. Kuolinpesän osakkaita ovat lakimääräiset perilliset eli lapset tai heidän jälkeläisensä, yleistestamentin saajat (henkilöt, joille vainaja on testamentannut jako-osuuden perinnöstään)… Lue lisää »
