Kuolinpesän hallinto

Jakamaton kuolinpesä ›

Mitä tarkoittaa jakamaton kuolinpesä? Miten jakamaton kuolinpesä käytännössä toimii? Kuolinpesä voi säilyä jakamattomana vaikka vuosisadan. kuolinpesä Kuolinpesä syntyy, kun henkilö kuolee. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää siis kuolinpesä. Kuolinpesästä käytetään myös kansanomaisesti nimitystä perikunta, joskin perikunnalla tarkoitetaan toisinaan myös vain niitä henkilöitä, jotka ovat kuolinpesän osakkaita. Kuolinpesä on kuolinpesänä olemassa niin kauan, kunnes kyseinen kuolinpesä Lue lisää ›

Jakamattoman kuolinpesän verotus ›

Jakamattoman kuolinpesän verotus on periaatteessa samanlaista kuin henkilön verotus. Kuolinpesällä voi olla ansio- ja pääomatuloja sekä yritystuloa. Jakamaton kuolinpesä Kuolinpesä syntyy sillä hetkellä, kun henkilö kuolee. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää siis kuolinpesä. Kuolinpesästä käytetään myös kansanomaisesti nimitystä perikunta, joskin perikunnalla tarkoitetaan toisinaan myös vain niitä henkilöitä, jotka ovat kuolinpesän osakkaita. Kuolinpesä on kuolinpesänä olemassa niin kauan, kunnes kyseinen kuolinpesä Lue lisää ›

Kuolinpesän varojen käyttö ›

Kuolinpesän varojen käyttö on vapaasti osakkaiden keskenään sovittavissa silloin, kun kuolinpesä on osakkaiden yhteisessä hallinnassa. Kuolinpesän varojen käyttö Kuolinpesän varojen käyttö riippuu siitä, miten kuolinpesän on järjestäytynyt. Kuolinpesä voi järjestäytyä osakkaiden yhteiseen hallintaan tai rajoitettuun pesänselvittäjän hallintaan. Pesänselvittäjällä tarkoitetaan käräjäoikeuden määräämää pesänselvittäjää, joka määrätään sen jälkeen, kun joku tai jotkut osakkaista ovat hakeneet käräjäoikeudeltä pesänselvittäjän Lue lisää ›

Kuolinpesän veronpalautus ›

Kuolinpesän veronpalautus toimii samalla tavalla kuin henkilöverotuksessakin. Kuolinpesä täyttää oman veroilmoituksen ja liikaa maksetut verot palautetaan. Kuolinpesällä voi olla omia tuloja, omia menoja ja omia tulonhankkimisesta johtuvia menoja. Kuolinpesä voi ostaa, myydä, lahjoittaa, vuokrata ja tehdä muita oikeustoimia, joita yksityishenkilökin voi tehdä. Kuolinvuoden verotus Kuolleen henkilön kuolinvuoden verotus toimitetaan samalla tavalla kuin silloin, jos henkilö Lue lisää ›

Kuolinpesän saatavat ›

Kuolinpesän saatavat voidaan periä kuolinpesälle samoin edellytyksin kuin ne olisi voitu periä perinnönjättäjälle tämän vielä eläessä. Kuolinpesän saatavilla tarkoitetaan yleensä niitä saatavia, jotka on ollut perinnönjättäjän henkilökohtaisia saatavia tämän vielä eläessä. ”Saatava” on oikeus tulevaisuudessa tulevaan suoritukseen. Esimerkiksi, jos henkilö lainaa rahaa toiselle henkilölle, syntyy silloin lainan ottajalle velka antajaa kohtaan ja lainan antajalle saatava Lue lisää ›

Kuolinpesän valtakirja ›

Kuolinpesän valtakirja voidaan antaa jollekulle osakkaalle esimerkiksi sitä varten, että tämä selvittää kuolinpesän ja toimittaa perinnönjaon. Kuolinpesän valtakirja voi olla monenlainen Kuolinpesän hallinto on lähtökohtaisesti kuolinpesän osakkaiden yhteishallintoa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki osakkaat yhteisesti vastaavat kuolinpesän asioista. Samalla se tarkoittaa sitä, että käytännössä kaikkiin kuolinpesän toimenpiteisiin tarvitaan kaikkien osakkaiden suostumus. Etenkin kuolinpesissä, joissa on Lue lisää ›

Pesänjakaja hakemus ›

Pesänjakaja hakemus tehdään käräjäoikeuteen. Pesänjakajaa voi hakea jokainen osakas yksin, riippumatta muiden osakkaiden halukkuudesta. Hakemuksen perusteella käräjäoikeus määrää kuolinpesään pesänjakajan. Pesänjakaja hakemus Pesänjakaja hakemus on yksinkertainen asiakirja, joka lähetetään käräjäoikeuteen. Pesänjakajahakemuksesta on käytävä ilmi se, kenen henkilön kuolinpesään pesänjakajaa haetaan. Vainaja on yksilöitävä etunimellä ja sukunimellä sekä henkilötunnuksella taikka syntymäajalla ja kotipaikalla. Kotipaikalla tarkoitetaan siis sitä kuntaa, Lue lisää ›

Pesänselvitys kuolinpesässä ›

Pesänselvitys kuolinpesässä tehdään uskottujen miesten, kuolinpesän osakkaiden tai käräjäoikeuden määräämän pesänselvittäjän toimesta. Pesänselvitys toimenpiteenä Kuolinpesä syntyy sillä hetkellä, kun henkilö kuolee. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää kuolinpesä. Kuolinpesä on verotusyhtymä ja se on voimassa niin kauan, kunnes kyseinen kuolinpesä tulee kokonaan jaetuksi. Kuolinpesä on siis olemassa perinnönjaon loppuun toimittamiseen saakka. Ensivaiheessa kuolinpesä pitää selvittää. Kuolleen Lue lisää ›

Edunvalvoja kuolinpesässä ›

Edunvalvoja kuolinpesässä on edustamassa jotakin kuolinpesän osakasta. Perinnönjättäjällä ollut edunvalvoja ei tule edunvalvojan ominaisuudessa enää kuolinpesään. Edunvalvoja kuolinpesässä Jos edunvalvonnan alaisena olevasta henkilöstä tulee kuolinpesän osakas, edunvalvoja edustaa osakasta myös kuolinpesän asioissa. Edunvalvojan on päämiehensä puolesta osallistuttava kuolinpesän hoitoon. Jos perinnönjättäjä oli itse edunvalvonnassa kuollessaan, ei tämän henkilön edunvalvoja tule enää kuolinpesän asioita hoitamaan. Edunvalvonta päättyy kuolemaan. Edunvalvojalla Lue lisää ›

Tavoitteena kuolinpesän jakokuntoon saattaminen ›

Pesänselvityksen tavoitteena on kuolinpesän jakokuntoon saattaminen. Kuolinpesässä on selvitettävä pesän varat ja velat, koska ne oikeudet ja velvoitteet, jotka sitoivat perittävää, pysyvät voimassa perittävän kuoleman jälkeenkin. Lähtökohtaisesti perittävän omaisuuden hoitaminen perittävän kuoleman jälkeen kuuluu kaikille kuolinpesän osakkaille. Ensi vaiheessa velvollisuus perittävän omaisuudesta huolehtimiseen on osakkaalla, joka asui perittävän kanssa tämän kuollessa tai joka voi muutoin Lue lisää ›