Kuolinpesän hallinto

Edunvalvoja kuolinpesässä ›

Edunvalvoja kuolinpesässä on lähtökohtaisesti edustamassa jotakin kuolinpesän osakasta. Perinnönjättäjällä ollut edunvalvoja ei tule edunvalvojan ominaisuudessa enää kuolinpesään. Jos edunvalvonnan alaisena olevasta henkilöstä tulee kuolinpesän osakas, edunvalvoja edustaa osakasta myös kuolinpesän asioissa. Edunvalvojan on päämiehensä puolesta osallistuttava kuolinpesän hoitoon. Jos perinnönjättäjä oli itse edunvalvonnassa kuollessaan, ei tämän henkilön edunvalvoja tule enää kuolinpesän asioita hoitamaan. Edunvalvonta päättyy kuolemaan. Edunvalvojalla voi Lue lisää ›

Kuolinpesän omaisuuden hoito ›

Kun osakkaat ovat ottaneet kuolinpesän haltuun, on se osakkaista, joka asui perittävän kanssa tai joka muutoin voi helpoimmin pitää huolta omaisuudesta, ensisijaisesti velvollinen hoitamaan kuolinpesän omaisuutta. Eloonjäänyt puoliso on samoin perustein kuolinpesäomaisuuden hoitovastuussa, vaikkei hän osakas olisikaan. Jos perillinen tai testamentinsaaja on alaikäinen tai muuten vajaavaltainen, eikä hänellä ole edunvalvojaa, tulee sen jonka hallussa kuolinpesä Lue lisää ›

Tavoitteena kuolinpesän jakokuntoon saattaminen ›

Pesänselvityksen tavoitteena on kuolinpesän jakokuntoon saattaminen. Kuolinpesässä on selvitettävä pesän varat ja velat, koska ne oikeudet ja velvoitteet, jotka sitoivat perittävää, pysyvät voimassa perittävän kuoleman jälkeenkin. Lähtökohtaisesti perittävän omaisuuden hoitaminen perittävän kuoleman jälkeen kuuluu kaikille kuolinpesän osakkaille. Ensi vaiheessa velvollisuus perittävän omaisuudesta huolehtimiseen on osakkaalla, joka asui perittävän kanssa tämän kuollessa tai joka voi muutoin Lue lisää ›

Hakemus pesänjakajasta ›

Pesänjakaja -hakemus tehdään käräjäoikeuteen. Pesänjakajaa voi hakea jokainen osakas yksin, riippumatta muiden osakkaiden halukkuudesta. Hakemuksen perusteella käräjäoikeus määrää kuolinpesään pesänjakajan. Mitä hakemus pesänjakajasta sisältää? Pesänjakaja hakemus on yksinkertainen asiakirja, joka lähetetään käräjäoikeuteen. Pesänjakajahakemuksesta on käytävä ilmi se, kenen henkilön kuolinpesään pesänjakajaa haetaan. Vainaja on yksilöitävä etunimellä ja sukunimellä sekä henkilötunnuksella taikka syntymäajalla ja kotipaikalla. Kotipaikalla tarkoitetaan Lue lisää ›

Pesänselvitys kuolinpesässä ›

Pesänselvitys kuolinpesässä tehdään uskottujen miesten, kuolinpesän osakkaiden tai käräjäoikeuden määräämän pesänselvittäjän toimesta. Pesänselvitys toimenpiteenä Kuolinpesä syntyy sillä hetkellä, kun henkilö kuolee. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää kuolinpesä. Kuolinpesä on verotusyhtymä ja se on voimassa niin kauan, kunnes kyseinen kuolinpesä tulee kokonaan jaetuksi. Kuolinpesä on siis olemassa perinnönjaon loppuun toimittamiseen saakka. Ensivaiheessa kuolinpesä pitää selvittää. Kuolleen Lue lisää ›

Kuolinpesän valtakirja ›

Kuolinpesän valtakirja voidaan antaa jollekulle osakkaalle esimerkiksi sitä varten, että tämä selvittää kuolinpesän ja toimittaa perinnönjaon. Kuolinpesän valtakirja voi olla monenlainen Kuolinpesän hallinto on lähtökohtaisesti kuolinpesän osakkaiden yhteishallintoa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki osakkaat yhteisesti vastaavat kuolinpesän asioista. Samalla se tarkoittaa sitä, että käytännössä kaikkiin kuolinpesän toimenpiteisiin tarvitaan kaikkien osakkaiden suostumus. Etenkin kuolinpesissä, joissa on Lue lisää ›

Kuolinpesän saatavat ›

Kuolinpesän saatavat voidaan periä kuolinpesälle samoin edellytyksin kuin ne olisi voitu periä perinnönjättäjälle tämän vielä eläessä. Kuolinpesän saatavilla tarkoitetaan yleensä niitä saatavia, jotka on ollut perinnönjättäjän henkilökohtaisia saatavia tämän vielä eläessä. ”Saatava” on oikeus tulevaisuudessa tulevaan suoritukseen. Esimerkiksi, jos henkilö lainaa rahaa toiselle henkilölle, syntyy silloin lainan ottajalle velka antajaa kohtaan ja lainan antajalle saatava Lue lisää ›

Kuolinpesän yhteishallinto ›

Kuolinpesän yhteishallinnossa osakkaiden tulee kuolinpesän selvittämistä varten yhteisesti hallita kuolinpesän omaisuutta. He edustavat tällöin yhdessä kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä yhdessä kantavat ja vastaavat pesää koskevissa asioissa. Toimenpide, joka ei siedä viivytystä, voidaan suorittaa, vaikkei kaikkien osakkaiden suostumusta saada hankituksi. Osakkaalla on yhteishallinnossa oikeus ajaa kannetta pesän hyväksi. Muut osakkaat haastetaan tällöin kuultaviksi oikeudenkäyntiin. Kannetta Lue lisää ›

Kuolinpesän osakkaan vahingonkorvausvastuu ›

Kuolemantapausten sattuessa, kuolinpesän osakkaat saattavat miettiä miten heidän toimensa vaikuttavat suhteessa muihin osakkaisiin tai henkilöihin, jotka ovat oikeutettuja perintöön. Voivatko he itse osakkaina joutua vahingonkorvausvastuuseen? Perintökaaressa todetaan, että kuolinpesän osakas voi joutua vahingonkorvausvastuuseen pesänselvityksestä riippuvaista tahoa kohtaan, jos osakas kuolinpesää hallitessaan on tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut vahinkoa. Korvausta voidaan alentaa, jos tuottamus on vain lievää Lue lisää ›

Kuolinpesän osakkaat ›

Kuolinpesällä tarkoitetaan taloudellista kokonaisuutta, joka on syntyvä vainajan varoista sekä veloista. Kuolinpesän osakkaita ovat lakimääräiset perilliset eli lapset tai heidän jälkeläisensä, yleistestamentin saajat (henkilöt, joille vainaja on testamentannut jako-osuuden perinnöstään) sekä leski. Eloonjäänyt puoliso ei ole kuolinpesän osakas, jos puolisoilla oli avio-oikeuden poissulkeva avioehto tai jos ositus kuolleen ja eloonjääneen puolison välillä on toimitettu. Perillisasemassa Lue lisää ›