Henkivakuutus

Henkivakuutus osituksessa ›

Jos korvaus on maksettu kuolinpesälle, se yleensä kuuluu vainajan avio-oikeuden alaisiin varoihin. Perukirjaan vakuutuskorvaus on tällöin merkittävä vainajan varoihin, vaikka sen arvo ei ylittäisi vapaaosaa. Ellei korvausta ole vielä maksettu, sitä vastaava saatava otetaan osituksessa huomioon. Myös rintaperillisen lakiosaa laskettaessa vakuutuskorvaus katsotaan vainajan varoiksi. Miten henkivakuutuskorvaus käyttäytyy osituksessa? Jos on kysymys lesken edunsaajamääräyksen nojalla saamasta Lue lisää ›

Henkivakuutus ja lakiosa ›

Ylisuuri henkivakuutus ja lakiosa ovat ristiriitaisia tarkoitusperiltään. Ylisuuri henkivakuutus pienentää lakiosaa mutta lakiosaoikeus on kuitenkin vahvempi. La­ki­o­sa on puo­let la­ki­mää­räi­sen pe­ri­mys­jär­jes­tel­män mu­kaan tu­le­van pe­rin­tö­o­san ar­vos­ta. Jos perittävä on kuolemansa varalta ottamassaan henkivakuutuksessa määrännyt kolmannen henkilön edunsaajaksi tai siirtänyt henkivakuutuksensa kolmannelle henkilölle, on perittävän suorittamat vakuutusmaksut perintöosaa määrättäessä luettava jäämistön varojen lisäykseksi, jos ne eivät ole olleet Lue lisää ›

Ylisuuret henkivakuutusmaksut ›

Jos perittävä on kuolemansa varalta ottamassaan henkivakuutuksessa määrännyt kolmannen henkilön edunsaajaksi tai siirtänyt henkivakuutuksensa kolmannelle henkilölle, on perittävän suorittamat vakuutusmaksut perintöosaa määrättäessä luettava jäämistön varojen lisäykseksi, mikäli ne eivät ole olleet kohtuullisessa suhteessa hänen oloihinsa ja varoihinsa. Lisäys tehdään kuitenkin enintään vakuutusmäärään saakka. Ylisuuret henkivakuutusmaksut vähentävät perittävän varoja, jolla voi olla merkittävä vaikutus lakiosaan. Lakiosan Lue lisää ›

Henkivakuutuskorvauksien verovapaus ja vapaaosan suuruus ›

Mikä osa henkivakuutuskorvauksesta on saajalleen verotonta? Perintö- ja lahjaverolaissa on säädetty henkivakuutuskorvausten vapaaosat perintöverotuksessa. Henkivakuutuskorvauksille on säädetty saajakohtainen 35.000 euron suuruinen verovapaa osa. Jos saatu korvaus on yli 35.000 euroa, vain ylimenevä osa lisätään saajan veronalaiseen perintöosuuteen. Mikäli korvaussuorituksen saaja ei ole perillinen tai ei muutoin saa kuolinpesästä mitään, perintövero määrätään pelkästä vakuutuskorvauksesta. Vapaaosa koskee Lue lisää ›

Henkivakuutuskorvauksesta luopuvan sijaantulijat ›

Kuka tulee vakuutuskorvauksesta luopujan tilalle? Ei ole nimenomaista säännöstä siitä, kuka tulee vakuutuskorvauksesta luopujan tilalle. Vakuutussopimuslaissa on kyllä säädetty tilanteesta, joka syntyy edunsaajan kuollessa ennen vakuutustapahtumaa. Vakuutusyhtiöillä voi myös olla vakiintuneita käytäntöjä siitä, kenelle korvaus maksetaan, jos sitä ei voida maksaa vakuutuksessa mainitulle edunsaajalle. Ensisijaisesti ratkaisevaa on vakuutuksenottajan tahto. Vakuutuksenottajalla on vakuutussopimuslain nojalla oikeus määrätä Lue lisää ›

Testamentilla määrätty henkivakuutuskorvaus ›

Voiko henkivakuutuskorvauksesta määrätä testamentilla? Testamenttausvapauden kannalta on huomion arvoista se, että testamentilla voidaan vakuutuskorvauksesta määrätä vain silloin, kun korvaus kuuluu kuolinpesän varoihin. Jos voimassa on edunsaajamääräys muun kuin kuolinpesän hyväksi, ei testamentilla henkivakuutuskorvauksesta voi määrätä. Jos perinnönjättäjä on tehnyt yleistestamentin, koskee se automaattisesti myös kuolinpesään kuuluvia vakuutuskorvausvaroja. Jos testamentissa erikseen mainitaan kenelle vakuutuskorvaus on menevä, Lue lisää ›

Henkivakuutuskorvauksen perintöverotus, esimerkki ›

Minkä osan leski ja 3 lasta saavat verovapaasti 300.000 euron henkivakuutuskorvauksesta? Vainajalta jäi puoliso ja kolme lasta. Henkivakuutuksen kokonaissumma on 300.000 euroa ja edunsaajiksi on merkitty omaiset. Lesken osuus on tällöin puolet ja lasten kesken jaetaan toinen 150.000 euroa. Vapaaosasäännöksen nojalla puolet lesken saamasta määrästä katsotaan verosta vapaaksi. Toisesta puolikkaasta eli 75.000 eurosta leskelle maksetaan Lue lisää ›

Henkivakuutuskorvaus perintö- ja lahjaverotuksessa ›

Milloin henkivakuutuskorvaus kuuluu perintö- ja lahjaverotuksen piiriin? Henkivakuutuskorvaus kuuluu perintö- ja lahjaverotuksen piiriin, jos sitä ei käsitellä tuloverolain mukaisena tulona. Verollisiksi on perintö- ja lahjaverolaissa määritelty kaikki henkilövakuutuksen nojalla saadut vakuutuskorvaukset ja niihin verrattavat taloudelliset tuet, joissa siirtyy edunsaajalle vastikkeetta sellaista varallisuutta, jota ei veroteta tuloverotuksessa tulona. Korvauksesta ei voi määrätä sekä tuloveroa että perintö- Lue lisää ›

Kuuluuko henkivakuutuksen korvaukset kuolinpesän varoihin? ›

Sillä, kuuluuko henkivakuutuksen perusteella maksettava henkivakuutuskorvaus kuolinpesän varoihin vai ei, voi olla suuri merkitys pesän velkojien tai puolison avio-oikeuden kannalta. Yleensä on tilanne sellainen, että henkivakuutuskorvaus ei kuulu kuolinpesän varoihin. Henkivakuutuksen perusteella maksettava korvaus kuuluu kuolinpesän varoihin vain, jos kuolinpesä on merkitty vakuutuksen edunsaajaksi tai jos vakuutuksessa ei ole voimassa olevaa edunsaajamääräystä. Henkivakuutuskorvausta ei siis Lue lisää ›

Henkivakuutuskorvauksista luopuminen ›

Voiko henkivakuutuskorvauksista luopua? Vakuutuskorvauksesta luopuminen on samantyyppinen oikeustoimi kuin testamentista luopuminen. Sekä testamentissa että henkivakuutuksen edunsaajamääräyksessä on kyse vainajan yksipuolisesta vastikkeettomasta tahdonilmaisusta. Tällöin korvauksesta luopumisen täytyy olla mahdollista. Edunsaajaksi nimetyllä ei ole velvollisuutta vastaanottaa vakuutuskorvausta. Jos henkivakuutukseen on vakuutuksenottajan eläessä liitetty edunsaajan suostumus, ei vakuutus ole enää yksipuolinen tahdonilmaisu ja vakuutuksesta luopuminen voidaan käsitellä verotuksessa Lue lisää ›