Rintaperillisiä ovat perittävän suoraan alenevassa polvessa olevat sukulaiset eli lapset (biologiset ja adoptoidut), lastenlapset sekä näiden jälkeläiset. Jos lapsi on kuollut ennen perittävää, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa (ns. sijaantulo-oikeus). Rintaperilliset ovat aina ensisijaisia perillisiä ja… Lue lisää »
Kun ihminen kuolee, syntyy kuolinpesä, joka omistaa vainajan omaisuuden, ja perilliset hallinnoivat sitä yhdessä. Ennen kuolinpesän jakamista kaikki perilliset omistavat osan kuolinpesästä, ja kukaan perillisistä ei omista esimerkiksi tiettyä esinettä… Lue lisää »
Avioliitossa on Suomessa vahva perintöoikeus. Tämä tarkoittaa, että jos vainaja oli naimisissa eikä häneltä jäänyt lapsia tai muita rintaperillisiä, niin eloonjäävä puoliso eli leski perii vainajan koko omaisuuden. Leski ei… Lue lisää »
Kysymyksiä ja vastauksia Mikä on perinnönjako? Perinnönjako on juridinen toimenpide, jossa kuolinpesän varallisuus jaetaan perillisille. Perinnönjaon jälkeen kuolinpesä lakkaa olemasta olemassa, ja peritty omaisuus siirtyy kuolinpesältä perillisten omaksi omaisuudeksi. Keitä… Lue lisää »
Perintöä jaettaessa, jokaisella rintaperillisellä on oikeus lakiosaan perinnöstä. Rintaperillisiä ovat perittävän suorat jälkeläiset eli lapset ja lapsenlapset. Myös adoptoidut lapset ja lapsenlapset ovat rintaperillisiä. Lakiosa taas on puolet sen perintöosan… Lue lisää »
Avioliitto vaikuttaa lain silmissä moneen asiaan. Moni ei välttämättä avioituessaan ole edes tietoinen siitä, kuinka paljon avioliitto saattaa muuttaa asioita omaan henkilökohtaisen elämään liittyen. Mihin kaikkeen avioliiton solmiminen sitten vaikuttaa? … Lue lisää »
Avioehto voidaan laatia sekä avioeron että kuoleman varalle. Kuoleman varalta voimassa olevalla avioehdolla on merkittävä vaikutus siihen, mitä omaisuutta ensiksi kuolleen puolison kuolinpesään kuuluu. Sen vuoksi avioehdon sisältö vaikuttaa aivan… Lue lisää »
Pesänjakaja -hakemus tehdään käräjäoikeuteen. Pesänjakajaa voi hakea jokainen osakas yksin, riippumatta muiden osakkaiden halukkuudesta. Hakemuksen perusteella käräjäoikeus määrää kuolinpesään pesänjakajan. Mitä hakemus pesänjakajasta sisältää? Pesänjakaja hakemus on yksinkertainen asiakirja, joka… Lue lisää »
Mitä tarkoittaa jakamaton kuolinpesä? Miten jakamaton kuolinpesä käytännössä toimii? Kuolinpesä voi säilyä jakamattomana vaikka vuosisadan. kuolinpesä Kuolinpesä syntyy, kun henkilö kuolee. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää siis kuolinpesä. Kuolinpesästä käytetään… Lue lisää »
Kun kuolinpesä on selvitetty eli vainajan ja pesän velat on maksettu, voidaan perintö jakaa. Mikäli vainaja oli avioliitossa, on ennen perinnönjakoa tehtävä ositus. Perinnönjako voidaan tehdä sopimusjakona osakkaiden keskenään sopimalla tavalla tai toimitusjakona, jolloin pesänjakaja suorittaa… Lue lisää »