Perinnönjako

Avio-oikeus, perintö ja perintövero ›

Avioliittolakiin perustuvat säännökset mahdollistavat puolisoille oikeuden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön. Avio-oikeus ei ole sama asia kuin perintö, joten siitä ei tarvitse maksaa veroja. Perinnöstä maksetaan perintöveroa, mutta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta sen jakotilanteessa ei makseta. Toisin kuin avio-oikeudesta,le sken on normaalisti maksettava perintöveroa perinnöstä. (§: perintö- ja lahjaverolaki) Omaisuuden ositus kuoleman johdosta Omaisuuden osituksen pääsääntönä pidetään Lue lisää ›

Jakamaton kuolinpesä ›

Mitä tarkoittaa jakamaton kuolinpesä? Miten jakamaton kuolinpesä käytännössä toimii? Kuolinpesä voi säilyä jakamattomana vaikka vuosisadan. kuolinpesä Kuolinpesä syntyy, kun henkilö kuolee. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää siis kuolinpesä. Kuolinpesästä käytetään myös kansanomaisesti nimitystä perikunta, joskin perikunnalla tarkoitetaan toisinaan myös vain niitä henkilöitä, jotka ovat kuolinpesän osakkaita. Kuolinpesä on kuolinpesänä olemassa niin kauan, kunnes kyseinen kuolinpesä Lue lisää ›

Perinnön lakiosa ›

Perinnön lakiosa on puolet perintöosasta. Jos rintaperillisellä olisi oikeus 1/3 -osaan perinnöstä, mutta perinnönjättäjä on tehnyt testamentin ja sillä määrännyt omaisuutensa muulle kuin rintaperilliselle, on rintaperillisellä kuitenkin oikeus lakiosaan 1/6. Perinnön lakiosa Lakiosaan on oikeutettu vain rintaperillinen. Perintökaaren mukaan ”Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset. Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset Lue lisää ›

Perinnön ulosmittaus ›

Perinnön ulosmittaus voi kohdistua perillisen saamaan perintöön, mutta ulosottoa ei voi tehdä, jos perillinen luopuu perinnöstä tehokkaasti. Perinnön ulosmittaus Ulosottovelallisen saama perintö on ulosmitattavissa siten kuin ulosottokaaressa tarkemmin säädetään. Normaalitilanteessa kuolinpesän osakkaan perintö on ulosmittauskelpoista omaisuutta. Käytännössä ulosotto toteutetaan kuolinpesässä siten, että saatuaan tiedon siitä, että ulosotossa oleva velallinen on saamassa kenties perintöä, ulosottomies lähestyy tässä vaiheessa osakasta ja/tai kuolinpesän pesänhoitajaa. Lue lisää ›

Perinnönjakosopimus ›

Perinnönjakosopimus eli perinnönjakokirja laaditaan osakkaiden ja muiden perintöön oikeutettujen kesken. Perinnönjakosopimuksella kuolinpesän osakkaat sekä muut oikeudenomistajat kuten eritystestamentin saajat sopivat siitä, miten perintö heidän kesken jaetaan. Perinnön jakaminen tehdään perintökaaren säätelemissä puitteissa. Perintökaari ei rajoita perillisten sopimusvapautta perinnön jaon osalta miltää osin, jos kaikki oikeudenomistajat ovat oikeustoimikelpoisia ja täysivaltaisia. Perintö voidaan jakaa kokonaan tai osittain. Perinnönjako voidaan tehdä Lue lisää ›

Perinnön jakaminen lesken ja lasten kesken ›

Perinnön jakaminen lesken ja lasten kesken tehdään omaisuuden osituksen tai erottelun kautta. Lesken hyväksi tehty testamentti muuttaa tätä asetelemaa. Leski ei peri puolisoaan, jos edesmenneellä puolisolla on lapsia. Perintökaaren mukaisessa perimysjärjestyksessä lapset tulevat ensin ennen puolisoa. Leskellä on kuitenkin oikeuksia perinnönjättäjän omaisuuteen ja usein lesken ja perinnönjättäjän omaisuus on myös sekoittunut toisiinsa siten, että on vaikea Lue lisää ›

Perinnön jakaminen ›

Perinnön jakaminen tehdään sen jälkeen, kun pesän velat on maksettu, saatavat kotiutettu, osakkaat määritelty sekä kuolinpesä muutoinkin selvitetty. Perinnön jakaminen tehdään perintökaaren säätelemissä puitteissa. Perinnönjako voidaan tehdä sopimusjakona tai toimitusjakona. Perintö voidaan jakaa kokonaan tai osittain. Perinnönjako voidaan tehdä tasajakona tai poiketa tasajaosta. Sopimukseen perustuva jako Valtaosa perinnöistä jaetaan sopimusjakona. Sopimusjako on kuolinpesän osakkaiden ja Lue lisää ›

Kuolinpesän varojen jako ›

Kuolinpesän varojen jako tapahtuu perinnönjaon yhteydessä. Kuolinpesän varoja voidaan jakaa osakkaille myös osittaisesti siten, ettei kaikkia jaeta kerralla. Kuolinpesän osakkaat päättävät keskenään siitä, miten kuolinpesän varat jaetaan. Kuolinpesän varoihin kuuluu rahavarojen lisäksi kaikki muukin omaisuus. Muuta omaisuutta on kiinteä ja irtain omaisuus sekä muun muassa osuudet, osakkuudet ja immateriaalioikeudet. Kuolinpesän varojen jakaminen tarkoittaa siis samaa Lue lisää ›

Kuolinpesäosuuden ulosotto ›

Kuolinpesäosuuden ulosotto voi kohdistua perillisen saamaan perintöön, mutta ulosottoa ei voi tehdä, jos perillinen luopuu perinnöstä tehokkaasti. Ulosottovelallisen saamat ns. ylimääräiset tulot ovat ulosmitattavissa siten kuin ulosottokaaressa tarkemmin säädetään. Normaalitilanteessa kuolinpesän osakkaan perintö on ulosmittauskelpoista omaisuutta. Käytännössä ulosotto toteutetaan kuolinpesässä siten, että saatuaan tiedon siitä, että ulosotossa oleva velallinen on saamassa kenties perintöä, ulosottomies lähestyy tässä vaiheessa osakasta ja/tai Lue lisää ›

Ulosotto ja perinnöstä luopuminen ›

Miten suhtautuvat toisiinsa ulosotto ja perinnöstä luopuminen? Tehokas perinnöstä luopuminen vie omaisuuden ulosoton ulottumattomiin. Ulosotto kuolinpesässä Ulosottovelallisen saama perintö on ulosmitattavissa siten kuin ulosottokaaressa tarkemmin säädetään. Normaalitilanteessa kuolinpesän osakkaan perintö on ulosmittauskelpoista omaisuutta. Käytännössä ulosotto toteutetaan kuolinpesässä siten, että saatuaan tiedon siitä, että ulosotossa oleva velallinen on saamassa kenties perintöä, ulosottomies lähestyy tässä vaiheessa osakasta ja/tai kuolinpesän pesänhoitajaa. Ulosottomies antaa velalliselle Lue lisää ›