Perinnönjako

Hakemus pesänjakajasta ›

Pesänjakaja -hakemus tehdään käräjäoikeuteen. Pesänjakajaa voi hakea jokainen osakas yksin, riippumatta muiden osakkaiden halukkuudesta. Hakemuksen perusteella käräjäoikeus määrää kuolinpesään pesänjakajan. Mitä hakemus pesänjakajasta sisältää? Pesänjakaja hakemus on yksinkertainen asiakirja, joka lähetetään käräjäoikeuteen. Pesänjakajahakemuksesta on käytävä ilmi se, kenen henkilön kuolinpesään pesänjakajaa haetaan. Vainaja on yksilöitävä etunimellä ja sukunimellä sekä henkilötunnuksella taikka syntymäajalla ja kotipaikalla. Kotipaikalla tarkoitetaan Lue lisää ›

Jakamaton kuolinpesä ›

Mitä tarkoittaa jakamaton kuolinpesä? Miten jakamaton kuolinpesä käytännössä toimii? Kuolinpesä voi säilyä jakamattomana vaikka vuosisadan. kuolinpesä Kuolinpesä syntyy, kun henkilö kuolee. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää siis kuolinpesä. Kuolinpesästä käytetään myös kansanomaisesti nimitystä perikunta, joskin perikunnalla tarkoitetaan toisinaan myös vain niitä henkilöitä, jotka ovat kuolinpesän osakkaita. Kuolinpesä on kuolinpesänä olemassa niin kauan, kunnes kyseinen kuolinpesä Lue lisää ›

Perinnönjako ›

Kun kuolinpesä on selvitetty eli vainajan ja pesän velat on maksettu, voidaan perintö jakaa. Mikäli vainaja oli avioliitossa, on ennen perinnönjakoa tehtävä ositus. Perinnönjako voidaan tehdä sopimusjakona osakkaiden keskenään sopimalla tavalla tai toimitusjakona, jolloin pesänjakaja suorittaa perinnönjaon perintökaaren säätelemissä puitteissa. Jako on pesänjakajan toimitettava, jos yksikin osakas sitä vaatii tai jonkun osakkaan osuus kuolinpesästä on ulosmitattu. Ulosottomies voi antaa osakkaille tai pesänjakajalle Lue lisää ›

Pesänselvittäjä ja pesänjakaja ›

Pesänselvittäjä ja -jakaja on yleensä sama henkilö. Käräjäoikeudelta voidaan hakea pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä kuolinpesään. Pesänselvittäjä ja pesänjakaja on ammattilainen lakimies silloin, kun käräjäoikeudesta haetaan pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä kuolinpesään. Vaikka henkilö, joka tehtäviä tulee hoitamaan olisikin yksi ja sama, on näillä tehtävillä kuitenkin eroa. Pesänselvittäjänä ja pesänjakajan voi toimia eri henkilötkin. Toisaalta yhdessä kuolinpesässä Lue lisää ›

Perinnöttömäksi tekeminen ›

Perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jolloin rintaperillisen asemassa oleva perillinen ei saa edes lakiosaansa. Perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi ensinnäkin, jos perillinen on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, perittävän perimispolvessa olevaa sukulaista, ottolasta tai tämän jälkeläistä. Rikoksen ei siis tarvitse kohdistua itse perittävään. Perillinen voidaan tehdä perinnöttömäksi myös, mikäli perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää. Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava Lue lisää ›

Avio-oikeus, perintö ja perintövero ›

Avioliittolakiin perustuvat säännökset mahdollistavat puolisoille oikeuden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön. Avio-oikeus ei ole sama asia kuin perintö, joten siitä ei tarvitse maksaa veroja. Perinnöstä maksetaan perintöveroa, mutta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta sen jakotilanteessa ei makseta. Toisin kuin avio-oikeudesta,le sken on normaalisti maksettava perintöveroa perinnöstä. (§: perintö- ja lahjaverolaki) Omaisuuden ositus kuoleman johdosta Omaisuuden osituksen pääsääntönä pidetään Lue lisää ›

Ulosotto ja perinnöstä luopuminen ›

Miten suhtautuvat toisiinsa ulosotto ja perinnöstä luopuminen? Tehokas perinnöstä luopuminen vie omaisuuden ulosoton ulottumattomiin. Ulosotto kuolinpesässä Ulosottovelallisen saama perintö on ulosmitattavissa siten kuin ulosottokaaressa tarkemmin säädetään. Normaalitilanteessa kuolinpesän osakkaan perintö on ulosmittauskelpoista omaisuutta. Käytännössä ulosotto toteutetaan kuolinpesässä siten, että saatuaan tiedon siitä, että ulosotossa oleva velallinen on saamassa kenties perintöä, ulosottomies lähestyy tässä vaiheessa osakasta ja/tai kuolinpesän pesänhoitajaa. Ulosottomies antaa velalliselle Lue lisää ›

Perinnönjakosopimus ›

Perinnönjakosopimus eli perinnönjakokirja laaditaan osakkaiden ja muiden perintöön oikeutettujen kesken. Perinnönjakosopimuksella kuolinpesän osakkaat sekä muut oikeudenomistajat kuten eritystestamentin saajat sopivat siitä, miten perintö heidän kesken jaetaan. Perinnön jakaminen tehdään perintökaaren säätelemissä puitteissa. Perintökaari ei rajoita perillisten sopimusvapautta perinnön jaon osalta miltää osin, jos kaikki oikeudenomistajat ovat oikeustoimikelpoisia ja täysivaltaisia. Perintö voidaan jakaa kokonaan tai osittain. Perinnönjako voidaan tehdä Lue lisää ›

Perinnön jakaminen lesken ja lasten kesken ›

Perinnön jakaminen lesken ja lasten kesken tehdään omaisuuden osituksen tai erottelun kautta. Lesken hyväksi tehty testamentti muuttaa tätä asetelemaa. Leski ei peri puolisoaan, jos edesmenneellä puolisolla on lapsia. Perintökaaren mukaisessa perimysjärjestyksessä lapset tulevat ensin ennen puolisoa. Leskellä on kuitenkin oikeuksia perinnönjättäjän omaisuuteen ja usein lesken ja perinnönjättäjän omaisuus on myös sekoittunut toisiinsa siten, että on vaikea Lue lisää ›

Perinnön jakaminen ›

Perinnön jakaminen tehdään sen jälkeen, kun pesän velat on maksettu, saatavat kotiutettu, osakkaat määritelty sekä kuolinpesä muutoinkin selvitetty. Perinnön jakaminen tehdään perintökaaren säätelemissä puitteissa. Perinnönjako voidaan tehdä sopimusjakona tai toimitusjakona. Perintö voidaan jakaa kokonaan tai osittain. Perinnönjako voidaan tehdä tasajakona tai poiketa tasajaosta. Sopimukseen perustuva jako Valtaosa perinnöistä jaetaan sopimusjakona. Sopimusjako on kuolinpesän osakkaiden ja Lue lisää ›