Perinnöttömäksi tekeminen

Perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jolloin rintaperillisen asemassa oleva perillinen ei saa edes lakiosaansa. Perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi ensinnäkin, jos perillinen on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, perittävän perimispolvessa olevaa sukulaistaottolasta tai tämän jälkeläistä. Rikoksen ei siis tarvitse kohdistua itse perittävään. Perillinen voidaan tehdä perinnöttömäksi myös, mikäli perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää. Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava määräyksen peruste. Perinnöttömäksi tekemisen peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen, eli käytännössä sen, joka tällöin testamentilla saa omaisuuden perillisen sijaan.

Puolison perintöoikeuden poistaminen

Mikäli vainaja oli kuollessaan naimisissa eikä tältä jäänyt rintaperillisiä eli lapsia tai lapsenlapsia, menee vainajan omaisuus eloonjääneelle puolisolle perintökaaren mukaisesti. Kun eloonjäänyt puoliso myöhemmin kuolee, jaetaan lesken kuolinpesä ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten sekä lesken omien perillisten kesken. Puolison perintöoikeus voidaan poistaa testamentin avulla. Vainaja voi siten määrätä omaisuudestaan testamentilla lesken ohi. Leskellä ei ole lakiosaoikeutta vainajan omaisuuteen. Lakiosaoikeus on ainoastaan rintaperillisillä. Jos perinnönjättäjä, joka kuolee lapsettomana, testamenttaa koko omaisuutensa muulle kuin leskelle, ei leski voi tällöin estää testamentin toteuttamista. Tällä tavoin leski voidaan tehdä perinnöttömäksi.

Lesken aseman suojaaminen

Leskellä on aina oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteinen koti ja kohtuullinen asuntoirtaimisto tai vastaava jäämistöön kuuluva lesken kodiksi sopiva asunto huolimatta siitä, onko puolisolla perintöoikeutta tai olivatko puolisot tehneet avioehdon. Tämä oikeus on kuitenkin vain hallintaoikeus, ei omistusoikeus. Testamentilla perinnönjättäjä voi siis siirtää omistusoikeuden myös yhdessä lesken kanssa omistamastaan asunnosta kolmannelle, mutta hallintaoikeutta ei leskeltä voida viedä edes perinnönjättäjän osuudesta yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon. Tämä on niin kutsuttu lesken vähimmäissuoja. Kuitenkin, jos leskellä on omassa omaisuudessaan sopiva asunto, ei tätä vähimmäisuojaa välttämättä toteuteta.

Ennen testamentatun omaisuuden siirtämistä on tehtävä jäämistöositus perinnönjättäjän ja lesken omaisuuden välillä. Jos perinnönjättäjä omistaa 90.000 euroa ja leski 10.000 euroa, jaetaan nuo ensin osituksen kautta tasan 50.000 euroa leskelle ja 50.000 euroa testamentin saajalle. Jos perinnönjättäjä haluaa estää omaisuutensa siirtymisen puolisolleen osituksen kautta, sitä varten on tehtävä avioehtosopimus.

Nopeaa apua lakiasioihin.