Oikeus perintöön

Puolison perintöoikeus ›

Pääsääntöisesti puoliso perii lapsetta kuolleen aviopuolisonsa. Mitään lakiosaoikeutta ei puolisolla kuitenkaan ole eli lapseton henkilö voi pätevästi testamentata koko omaisuutensa jollekin muulle kuin puolisolleen. Puolison perintöoikeus on oikeutena vahvempi kuin lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana mutta tämä toimii lesken suojana, kuten myös viimekädessä asumissuoja- ja avustussäännökset. Kun leski perii puolisonsa, on hänen näin ollen maksettava Lue lisää ›

Kenellä on oikeus perintöön ›

Perinnön saavat ensisijaisesti rintaperilliset. Rintaperillinen on vainajan suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen eli lapsi, lapsenlapsi tai lapsenlapsen lapsi. Mikäli vainajan lapsi on kuollut, tulevat kuolleen lapsen sijaan tämän lapset. Omaisuus jaetaan silloin sukuhaaroittain.   Esimerkki 1:   Isoisällä oli kolme lasta, joista yksi on kuollut ennen isoisää. Tällä lapsella on kolme elossa olevaa lasta. Isoisän omaisuus jaetaan siten, että elossa olevista Lue lisää ›

Perinnöttömäksi tekeminen ›

Perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jolloin rintaperillisen asemassa oleva perillinen ei saa edes lakiosaansa. Perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi ensinnäkin, jos perillinen on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, perittävän perimispolvessa olevaa sukulaista, ottolasta tai tämän jälkeläistä. Rikoksen ei siis tarvitse kohdistua itse perittävään. Perillinen voidaan tehdä perinnöttömäksi myös, mikäli perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää. Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava Lue lisää ›