Ositus kuolinpesässä

Kuolinpesän omaisuuden ositus ›

Ositus on pohjimmiltaan aviovarallisuusoikeudellinen instituutio. Osituksessa toteutetaan avio-oikeus ja näin puretaan puolisoiden välinen aviovarallisuusyhteys. Puolison kuoleman jälkeen suoritettavasta osituksesta käytetään nimitystä jäämistöositus. Ositus voi tulla suoritettavaksi myös avioeron perusteella, jolloin puhutaan avioero-osituksesta. Perintökaaren perinnönjakoa koskevat menettely- ja muotosäännökset tulevat soveltuvilta osiltaan noudatettaviksi myös avioero-osituksen yhteydessä. Jäämistöositus on perinnönjakoa edeltävä ja tästä erillinen systemaattinen kokonaisuus. Ennen Lue lisää ›

Henkivakuutus osituksessa ›

Jos korvaus on maksettu kuolinpesälle, se yleensä kuuluu vainajan avio-oikeuden alaisiin varoihin. Perukirjaan vakuutuskorvaus on tällöin merkittävä vainajan varoihin, vaikka sen arvo ei ylittäisi vapaaosaa. Ellei korvausta ole vielä maksettu, sitä vastaava saatava otetaan osituksessa huomioon. Myös rintaperillisen lakiosaa laskettaessa vakuutuskorvaus katsotaan vainajan varoiksi. Miten henkivakuutuskorvaus käyttäytyy osituksessa? Jos on kysymys lesken edunsaajamääräyksen nojalla saamasta Lue lisää ›

Jäämistöositus ja avioero-ositus ›

Puolison kuoleman jälkeen suoritettavasta osituksesta voidaan käyttää nimitystä jäämistöositus. Perintökaaren perinnönjakoa koskevat menettely- ja muotosäännökset tulevat soveltuvilta osiltaan noudatettaviksi myös avioero-osituksen yhteydessä. Jäämistöositus on perinnönjakoa edeltävä ja tästä erillinen systemaattinen kokonaisuus. Näin siitäkin huolimatta, että ositus usein toimitetaan perinnönjaon yhteydessä. Jäämistöosituksessa sama henkilö voidaan tilanteen mukaan määrätä sekä pesänselvittäjäksi että sen jälkeen pesänjakajaksi. Tämä voi Lue lisää ›

Voiko leski luopua tasingostaan? ›

Jos leski ei kuolleen puolisonsa jälkeen vaadi vainajan omaisuutta avio-oikeuden nojalla tasinkona, ei tätä tasingosta luopumista ole verotuskäytännössä yleensä pidetty lahjana. Jos tasingosta luovutaan vain yhden perillisen tai muun kuin perillisasemassa olevan hyväksi, on lahjaveroriski olemassa. Luopuminen tasingosta ilman lahjaveroa ei voine tapahtua enää vuosien päästä. Jos leski on jo ryhtynyt avio-oikeuden nojalla saatuun tasinkoon Lue lisää ›

Omaisuuden osituksen keskeinen sisältö ›

Omaisuuden osituksessa puretaan puolisoiden välinen aviovarallisuussuhde. Jos kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, on osituksen sijasta toimitettava omaisuuden erottelu. Ositukseen tai omaisuuden erotteluun voi liittyä aviovarallisuuden ulkopuolisen yhteisen omaisuuden jako. Mikä on osituksen keskeinen sisältö? Osituksessa toteutetaan avio-oikeus määrittämällä osituslaskelman avulla avio-osat sekä määräämällä enemmän omistavan puolison maksettavaksi tuleva tasinko. Onko olemassa osituspakkoa? Osituspakkoa Lue lisää ›

Omaisuuden osituksen sovittelu ›

Ositusta voidaan sovitella, jos ositus on kohtuuton tai jos toinen puoliso saisi siinä perusteetonta etua. Osituksen sovittelussa otetaan huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat. Ositusta voidaan sovitella siten, ettei toiselle puolisolle anneta avio-oikeutta toisen omaisuuteen taikka avio-oikeutta rajoitetaan. Ositusta voidaan Lue lisää ›

Omaisuuden ositus ositusmenettelyssä ›

Osituksessa on mahdollista erottaa kaksi vaihetta: laskennallinen ja reaalinen vaihe. Laskennallisessa osituksessa määritetään kummankin osapuolen arvomääräinen osuus avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Pääsääntöisesti tämä on puolet avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteisestä säästöstä. Laskennallisessa osituksessa kummankin puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö on myös erikseen määritettävä, jotta mahdollista tasinkoa maksava puoliso saadaan selville. Osituksen laskennallista vaihetta seuraa osituksen reaalinen vaihe, Lue lisää ›

Ositus ja perintöverotus ›

Ositusta ei perunkirjoitukseen mennessä yleensä ole vielä toimitettu. Jos ositus on toimitettava tarkoittaa se sitä, että perittävältä on jäänyt leski. Tällöin leski toimii kuolinpesän osakkaana, jolloin hänen varat ja velat tulee merkitä perukirjaan, joka asetetaan perintöverotuksen perusteeksi. Mikä on osituksen merkitys perintöverotuksen kannalta? Osituksessa täsmentyy perittävän jäämistö, johon jako kohdistuu. Perintöosuudet lasketaan perittävän jäämistöstä, johon Lue lisää ›

Jäämistöosituksen osapuolet ›

Kuka on osituksen osapuolena puolison kuoleman jälkeisessä osituksessa?: Toisen puolison kuoleman jälkeen toimitettavassa osituksessa osapuolina ovat eloonjäänyt puoliso yhtäällä ja kuolleen puolison oikeudenomistajat toisaalla. Kuolleen puolison oikeudenomistajia ovat perilliset ja yleistestamentinsaajat. Kuolleen puolison jälkeen toimitettavan osituksen osapuolina ovat toisin sanoen eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison kuolinpesän osakkaat. Kullakin osakkaalla on itsenäinen ja myös toisesta ositustahosta Lue lisää ›

Osituskirjan laatiminen ›

Tarvitseeko osituskirjaa ylipäätään laatia? Osapuolet voivat toimittaa osituksen haluamallaan tavalla lain tahdonvaltaiset ositussäännökset sivuuttaen. Lainsäätäjän tarkoitus on, että osituksesta kuitenkin aina laaditaan osituskirja. Tämä on erityisesti sopimusosituksessa osapuolten edun mukaista. Sopimusositusta ei luonteeltaan sopimusvapauden puitteissa laadittuna sitovana sopimuksena voi materiaalisilla eli sisällöllisillä perusteilla moittia. Uutta ositusta haluavan onkin perustettava vaatimuksensa muodon puutteellisuuteen. Siksi vihamielisten riitautuksien Lue lisää ›