Keskinäinen testamentti ja lakiosa

Vaikuttaako keskinäinen testamentti lakiosaan? Keskinäinen testamentti ja lakiosa voivat olla ristiriitaisia oikeuksia kuolinpesässä. Keskinäinen testamentti ei saa loukata lakiosaa. Keskinäinen testamentti tarkoittaa henkilöiden välistä testamenttia, jossa määrätään, että ensiksi kuolleen… Lue lisää »

Ylisuuret henkivakuutusmaksut

Jos perittävä on kuolemansa varalta ottamassaan henkivakuutuksessa määrännyt kolmannen henkilön edunsaajaksi tai siirtänyt henkivakuutuksensa kolmannelle henkilölle, on perittävän suorittamat vakuutusmaksut perintöosaa määrättäessä luettava jäämistön varojen lisäykseksi, mikäli ne eivät ole… Lue lisää »

Henkivakuutus osituksessa

Jos korvaus on maksettu kuolinpesälle, se yleensä kuuluu vainajan avio-oikeuden alaisiin varoihin. Perukirjaan vakuutuskorvaus on tällöin merkittävä vainajan varoihin, vaikka sen arvo ei ylittäisi vapaaosaa. Ellei korvausta ole vielä maksettu,… Lue lisää »

Lakiosa

Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on oikeus saada lakiosansa perittävän jälkeen. Lakiosa on puolet perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Lakiosaa laskettaessa otetaan huomioon perinnöttömäksi tehty perillinen sekä perillinen, joka… Lue lisää »

Lakiosan laskennalliset lisäykset

Lakiosalaskelmassa pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin (testamenttiin… Lue lisää »

Ennakkoperintö ja lakiosa

Ennakkoperintö ja lakiosa vaikuttavat toisiinsa kahdella tavalla. Ennakkoperintö ensinnäkin lisätään laskennallisesti jäämistöön lakiosaa laskettaessa, jolloin se nostaa lakiosan arvoa. Tätä kautta lakiosan määrä kasvaa. Toisaalta saatu ennakkoperintö kuitenkin pienentää ennakkoperinnön… Lue lisää »

Kenellä on oikeus perintöön

Perinnön saavat ensisijaisesti rintaperilliset. Rintaperillinen on vainajan suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen eli lapsi, lapsenlapsi tai lapsenlapsen lapsi. Mikäli vainajan lapsi on kuollut, tulevat kuolleen lapsen sijaan tämän lapset. Omaisuus jaetaan silloin… Lue lisää »

Hallintaoikeustestamentti ja lakiosa

Hallintaoikeustestamentti ja lakiosa voivat olla ristiriitaisia oikeuksia toisiinsa nähden. Miten menetellään, jos molemmat oikeudet pitäisi ottaa huomioon perinnönjaossa. Hallintaoikeustestamentti Hallintaoikeustestamentilla omaisuuden hallintaoikeus siirretään testamentin saajalle. Omistusoikeus ei siis siirry testamentin saajalle,… Lue lisää »

Rintaperillinen perinnöttämäksi

Miten tehdä rintaperillinen perinnöttämäksi? Testamentti on asiakirja, jossa ilmoitetaan määräys ja peruste, joilla tehdään rintaperillinen perinnöttömäksi. Lain nojalla rintaperilliselle kuuluu lakiosa kuolleen vanhempansa perinnöstä. Lähtökohtaisesti  rintaperillisen oikeutta lakiosaan ei voida tehokkaasti… Lue lisää »

Erityisjälkisäädös eli legaatti

Erityisjälkisäädös on virallinen nimitys erityistestamentille eli legaatille. Erityisjälkisäädös määrää perinnöksi jäävästä omaisuudesta vain rajatulta osalta, ei koko omaisuudesta. Erityisjälkisäädöksen olemus Erityisjälkisäädöksellä tarkoitetaan testamenttia, jolla testamentintekijä määrää jostakin tietystä omaisuudestaan taikka tietystä rahamäärästä… Lue lisää »