Keskinäinen testamentti ja lakiosa

Vaikuttaako keskinäinen testamentti lakiosaan?

Keskinäinen testamentti ja lakiosa voivat olla ristiriitaisia oikeuksia kuolinpesässä. Keskinäinen testamentti ei saa loukata lakiosaa.

Keskinäinen testamentti tarkoittaa henkilöiden välistä testamenttia, jossa määrätään, että ensiksi kuolleen omaisuus menee eloonjääneelle. Yleensä keskinäinen testamentti laaditaan puolisoiden välille, mutta mitään estettä ei ole sille, että se tehdään myös muiden henkilöiden kuin puolisoiden välisenä.

Keskinäinen testamentti on yleensä joko omistusoikeustestamentti tai hallintaoikeustestamentti taikka näiden yhdistelmä. Hallintaoikeustestamenttia käytetään puolisoiden välillä runsaasti, koska sillä voidaan toisaalta varmistaa eloonjäävän puolison mahdollisuus viettää elämänsä turvallisesti ja mukavasti loppuun ja toisaalta saavuttaa verotuksellisesti hyvä lopputulos. Keskinäinen hallintaoikeustestamentti siis siirtää eloonjääneelle testamentin osapuolelle oikeuden hallita testamentissa määrättyä omaisuutta, mutta ei omistaa sitä. Omistusoikeus omaisuuteen siis siirtyy perilliselle normaalissa järjestyksessä, mutta hallintaoikeus jää testamentissa nimetylle henkilölle.

Perillisen kannalta tilanne voi olla siten hieman mutkikas. Hänelle tulee omistusoikeus ja sitä myöten perintöverot, mutta hän ei voi käyttää saamaansa omaisuutta ennen kuin vasta ennalta määrittelemättön ajan kuluttua. Omistusoikeus ilman hallintaoikeutta on joskus epäkiitollinenkin oikeus. Hallintaoikeus on eittämättä omistajan keskeisin oikeus.

Lakiosaoikeus on vahva. Lakiosaperillisen on vaatimuksesta saatava lakiosansa perinnöstä vapaana rasitteista. Tämä rasitteettomuus koskee myös testamentilla perustettua hallintaoikeutta. Lakiosaoikeus on vastavoima juuri testamenttausvallalle. Lakiosaoikeus varmistaa, että rintaperillinen saa aina vähintään puolet perintöosastaan. Perinnönjättäjä ei voi testamentilla, ei edes puolisoiden välisellä keskinäisellä testamentilla muuttaa tätä oikeustilaa.

Nopeaa apua lakiasioihin.