Lahja ja ennakkoperintö

Ennakkoperintö ›

Ennakkoperintö on vainajan elinaikanaan rintaperilliselle antama lahja, joka otetaan huomioon perinnönjaossa, paitsi jos perittävä on määrännyt, että lahjaa ei ole pidettävä ennakkoperintönä. Tällainen lahja voidaan kuitenkin ottaa huomioon suosiolahjana lakiosia laskettaessa (ks. lisää suosiolahjasta lakiosan laskennallisena lisäyksenä).  Määräys, jonka mukaan lahjaa ei tule pitää ennakkoperintönä, voidaan antaa lahjakirjassa lahjaa annettaessa, testamentissa tai vapaamuotoisesti. Ennakkoperintönä ei oteta huomioon tavanomaista Lue lisää ›

Ennakkoperinnön vähentäminen ›

Ennakkoperinnön vähentäminen tarkoittaa sitä, että ennakkoperintö, joka on annettu rintaperilliselle ennen perittävän kuolemaa, vähennetään rintaperilliselle tulevasta perinnöstä. Ennakkoperinnön vähentäminen saajansa osasta Ennakkoperintö, joka on annettu rintaperilliselle ennen perittävän kuolemaa, tulee vähentää rintaperilliselle tulevasta perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai tarkoitettu. Tällainen muu määräys voi olla esimerkiksi lahjakirjassa oleva maininta siitä, ettei lahjaa katsota saajansa ennakkoperinnöksi. Rintaperilliselle annettu Lue lisää ›

Ennakkoperinnön ilmoittaminen ›

Ennakkoperinnön ilmoittaminen on saajan vastuulla. Ilmoitus on tehtävä verottajalle, jos kyse on veronalaisesta saannosta, sekä kuolinpesän osakkaille. Ennakkoperinnön ilmoittaminen verottajalle Ennakkoperinnöt ilmoitetaan verottajalle, jos saadun ennakkoperinnön arvo ylittää lahjaveron määrän. Lahjaveron määrä ks. perintö- ja lahjaverolaki. Koska ennakkoperinnöstä maksetaan lahjaveroa, on siitä tehtävä verottajalle lahjaveroilmoitus. Lahjaveroilmoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa lahjoituspäivästä (www.vero.fi). Saadut ennakkoperinnöt on ilmoitettava verottajalle myös Lue lisää ›

Ennakkoperinnön merkitys ›

Ennakkoperinnön merkitys Ennakkoperinnön merkitys tulee kahdessa tapauksessa esille. Sillä on merkitystä perinnönjaossa sekä lakiosia määritettäessä ja maksettaessa. Mikä on ennakkoperintö? Ennakkoperintö on perittävän elinaikanaan perilliselle antama lahja. Kysymys on siis lahjasta. Lahja katsotaan ennakkoperinnöksi silloin, kun se on tavanomaista lahjaa suurempi ja se on annettu perilliselle. Lahjaan kohdistuu siis ennakkoperintöolettama. Jos lahjakirjassa mainitaan, että lahja Lue lisää ›

Ennakkoperintö ja lakiosa ›

Ennakkoperintö ja lakiosa vaikuttavat toisiinsa kahdella tavalla. Ennakkoperintö ensinnäkin lisätään laskennallisesti jäämistöön lakiosaa laskettaessa, jolloin se nostaa lakiosan arvoa. Tätä kautta lakiosan määrä kasvaa. Toisaalta saatu ennakkoperintö kuitenkin pienentää ennakkoperinnön saajan lakiosaa siinä vaiheessa, kun lakiosan määrästä tehdään ennakkoperintö vähennys. Ennakkoperinnöllä tarkoitetaan perittävän eläessään rintaperilliselle antamaa lahjaa. Kaikkia lahjoja ei kuitenkaan katsota ennakkoperinnöksi. Oletus on Lue lisää ›

Lakiosa lahjasta ›

Rintaperillinen voi vaatia, että lakiosaa laskettaessa otetaan huomioon jäämistön lisäksi myös perittävän eläessään antamat ennakkoperinnöt, suosiolahjat ja lahjanluonteiset luovutukset. Siis: rintaperilliselle on laskettava jäljellä olevan jäämistön lisäksi myös lakiosa lahjasta. Lakiosasta Lakiosa tarkoittaa rintaperilliselle kuuluvaa lakisääteistä oikeutta jäämistöön. Lakiosa on puolet perintöosasta. Saadakseen lakiosansa rintaperillisen pitää sitä erikseen vaatia testamentinsaajalta. Lakiosan laskennalliset lisäykset Lakiosan määrä lasketaan jaettavasta jäämistöstä. Jaettava jäämistö Lue lisää ›

Lakiosa ja suosiolahja ›

Lakiosa ja suosiolahja liittyvät olennaisesti toisiinsa. Suosiolahjasäännöstö suojaa lakiosaperillistä. Mekanismin ymmärtämiseksi tässä kappaleessa käydään läpi yksinkertaisesti käsitteet ennakkoperintö, lakiosa ja suosiolahja. Lakiosa Lakiosa on rintaperilliselle kuuluva oikeus saada perinnönjättäjän jäämistöstä puolet perintöosastaan, vaikka perinnönjättäjä olisi testamentannut omaisuutensa toiselle henkilölle. Ennakkoperintö Perittävän elinaikanaan perilliselle antama muu kuin tavanomainen lahja on lähtökohtaisesti ennakkoperintöä. Ennakkoperintö otetaan perinnönjaossa huomioon Lue lisää ›

Mitä lahjalla tarkoitetaan? ›

Irtaimen omaisuuden lahjoittaminen on oikeustoimi, jolla lahjanantaja siirtää vapaaehtoisesti varallisuuttaan lahjansaajalle. Luovutus on yleensä kokonaan vastikkeeton, eli saaja saa lahjan ilmaiseksi. Joskus lahjanantaja voi periä saajalta ns. nimellisen hinnan. Tällöin luovutus on kuitenkin lahja, koska summa on niin pieni lahjan arvoon nähden. Lahjaksi katsotaan mm. raha, tavara, osakekirja ja juokseva velkakirja. Myös velan anteeksi antaminen Lue lisää ›

Lahjoituksen muotovaatimukset ›

Vaaditaanko lahjoitukselta määrämuotoa? Kiinteän omaisuuden luovutus, perustuu se sitten kauppaan, vaihtoon tai lahjaan, on maakaaren säännösten alainen. Kiinteän lahjoitus on täten tehtävä maakaaren säätämässä muodossa kaupanvahvistajan vahvistuksin. Irtaimen lahja on vapaamuotoinen oikeustoimi. Lahjan antaminen ollakseen pätevä ei edellytä minkään erityisen muodon noudattamista. Riittävää on lahjoitustahdon ja vastaanottotahdon olemassa olo. Tahdot voivat ilmetä esim. asiakirjasta, suullisesta Lue lisää ›

Lahjanlupauksen sitovuus ›

Sitooko lahjanlupaus antajaansa? Arkikielessä sanalla lupaus on positiivinen vivahde. Se kohdistuu tulevaan aikaan, se on jotain parempaa, sen täyttymistä odotetaan. Arkipäivän pienet lupaukset tehdään tavallisesti hetken mielijohteesta eivätkä hyvätkään lupaukset aina pidä. Lupauksissa pysymistä ei välttämättä tosimielessä edes vaadita. Usein luvataan itselle. Lahjanlupaus on lupaus lahjan antamisesta. Lupauksen tekoa saattaa edeltää pitkällinen harkinta. Mitä suuremman Lue lisää ›