Kuolinpesän omaisuuden hoito

Kun osakkaat ovat ottaneet kuolinpesän haltuun, on se osakkaista, joka asui perittävän kanssa tai joka muutoin voi helpoimmin pitää huolta omaisuudesta, ensisijaisesti velvollinen hoitamaan kuolinpesän omaisuutta. Eloonjäänyt puoliso on samoin… Lue lisää »

Kuolinpesän osakkaat

Kuolinpesällä tarkoitetaan taloudellista kokonaisuutta, joka on syntyvä vainajan varoista sekä veloista. Kuolinpesän osakkaita ovat lakimääräiset perilliset eli lapset tai heidän jälkeläisensä, yleistestamentin saajat (henkilöt, joille vainaja on testamentannut jako-osuuden perinnöstään)… Lue lisää »

Testamentin tiedoksianto ja moite

Testamentin tekijän kuoltua on testamentin saajan annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti ja heille on annettava samalla oikeaksi todistettu jäljennös testamentista.   Jos testamentin tekijän perillisenä on eloonjäänyt… Lue lisää »

Jäämistöosituksen osapuolet

Kuka on osituksen osapuolena puolison kuoleman jälkeisessä osituksessa?: Toisen puolison kuoleman jälkeen toimitettavassa osituksessa osapuolina ovat eloonjäänyt puoliso yhtäällä ja kuolleen puolison oikeudenomistajat toisaalla. Kuolleen puolison oikeudenomistajia ovat perilliset ja… Lue lisää »

Perinnön ositus

Perinnön ositus tehdään lesken ja perinnönjättäjän perillisten välillä. Osituksessa leskelle erotetaan lesken omaisuus ja kuolinpesälle erotetaan perinnönjättäjän omaisuus. Perinnön ositus eli jäämistöositus Aviopuolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus toteutetaan avioliiton… Lue lisää »

Lesken asumis- ja hallintaoikeus

Vaikka rintaperillinen vaatisi jakoa taikka testamentinsaaja testamentin mukaista osuuttaan, saa eloonjäänyt puoliso kuitenkin pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon. Oikeutta… Lue lisää »

Testamentin tiedoksianto on pakollinen

Kenen toimesta testamentin tiedoksianto suoritetaan ja kenelle? Miksi? Testamentin lainvoimaisuus edellyttää sitä, että testamentti on asianmukaisesti annettu perillisille tiedoksi eivätkä nämä sen jälkeen määräajassa ole testamenttia moittineet. Jollei testamenttia anneta… Lue lisää »

Testamentti

Testamentti on yleisin jäämistösuunnittelun keino. Testamentilla perittävä voi määrätä siitä, kenelle hänen omaisuutensa on kuoleman jälkeen menevä. Testamentin saa tehdä 18 vuotta täyttänyt. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut… Lue lisää »

Lakiosa

Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on oikeus saada lakiosansa perittävän jälkeen. Lakiosa on puolet perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Lakiosaa laskettaessa otetaan huomioon perinnöttömäksi tehty perillinen sekä perillinen, joka… Lue lisää »

Ennakkoperintö

Ennakkoperintö on vainajan elinaikanaan rintaperilliselle antama lahja, joka otetaan huomioon perinnönjaossa, paitsi jos perittävä on määrännyt, että lahjaa ei ole pidettävä ennakkoperintönä. Tällainen lahja voidaan kuitenkin ottaa huomioon suosiolahjana lakiosia laskettaessa (ks. lisää… Lue lisää »