Lesken asumis- ja hallintaoikeus

Vaikka rintaperillinen vaatisi jakoa taikka testamentinsaaja testamentin mukaista osuuttaan, saa eloonjäänyt puoliso kuitenkin pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon. Oikeutta asuntoon ei kuitenkaan ole, jos kodiksi sopiva asunto sisältyy eloonjääneen puolison omaan varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuinirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan, vaikkei oikeutta itse asuntoon syntyisikään.

Lesken oikeus hallinnan tuottoon

Eloonjääneellä puolisolla on hallintaoikeuden nojalla oikeus paitsi hallita kohteena olevaa omaisuutta myös oikeus hallinnan kohteen tuottoon. Hallinnan kohdetta saa myös tarpeen mukaan uudistaa ja irtainta luovuttaa. Huomioon on kuitenkin otettava omistajan oikeus ja etu. Eloonjääneellä puolisolla on oikeus saada avustusta perittävän jäämistöstä, jos hänelle ei maatilan jakamisen tai muun syyn vuoksi voida turvata riittävää asuntoa ja asuntoirtaimistoa.

Voiko lesken hallitseman asunnon vaihtaa toiseen?

Lesken hallintaoikeus puolisoiden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon voi perintökaaren säännösten estämättä kohdistua myös perillisten myötävaikutuksella hankittuun uuteen asuntoon ja täytyykin kohdistua. Lesken asumisoikeutta ei voi ilman tämän suostumusta poistaa siten, että perilliset myyvät asunnon. Perintöverotuksessa ei hallintaoikeusvähennystä lesken asumisoikeuden nojalla hyväksytä kuitenkaan suuremmasta kuin kuolinhetkellä jäämistöön kuuluvan asunnon arvosta laskettuna.

 

Lue lisää lesken oikeudesta hallita jäämistöä.

 

Ella Suitiala

Artikkelin kirjoittaja:

Ella Suitiala
Lakimies – OTM
Suomen Juristit Oy
21.04.2021

Nopeaa apua lakiasioihin.