Ylivelkaisissa kuolinpesissä on omat riskinsä osakkaan kannalta. Kuolinpesää ei pidä mennä jakamaan, ellei varmuutta ole siitä, että velat ovat hoidossa. Osakkaat vastaavat henkilökohtaisesti vainajan veloista, jos pesänselvittäjän hallinto lakkautetaan osakkaiden… Lue lisää »
Kuka voi hakea kuolinpesän konkurssia? Kuolinpesän konkurssia voi hakea kuolinpesän osakas, kuolinpesään määrätty pesänselvittäjä taikka kuolinpesän velkoja. Kuolinpesän konkurssia haetaan vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeudesta. Kuolinpesän osakkaista jokainen yksin voi tehdä… Lue lisää »
Vainajan veloista erotetaan kuolinpesän velat, jotka ovat pääsääntöisesti perittävän kuoleman jälkeen hautajaisista, pesänselvityksestä, perunkirjoituksesta, pesän hoidosta, hallinnosta ym. toimenpiteistä aiheutuneet kulut. Kuolinpesän velat on maksettava kuolinpesästä ennen vainajan velkoja. Ennen… Lue lisää »
Osakkailla ei konkurssin alettua ole enää puhevaltaa pesän selvitystä koskevissa asioissa. Osakkaat menettävät määräysvaltansa kuolinpesän omaisuuteen ja konkurssipesään määrätään pesänhoitaja. Osakkaat eivät joudu henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan veloista, jos he luovuttavat… Lue lisää »
Voiko ositus tai perinnönjako peräytyä, jos pesän velat on laiminlyöty? Jos pesän luovuttaminen virallisselvitykseen tapahtuu sen jälkeen, kun ositus tai perinnönjako on jo toimitettu, ositus tai perinnönjako peruuntuvat. Mikäli velka… Lue lisää »
Kuolinpesän varojen käyttö on vapaasti osakkaiden keskenään sovittavissa silloin, kun kuolinpesä on osakkaiden yhteisessä hallinnassa. Kuolinpesän varojen käyttö riippuu siitä, miten kuolinpesän on järjestäytynyt. Kuolinpesä voi järjestäytyä osakkaiden yhteiseen hallintaan… Lue lisää »
Luonnollisen henkilön kuolema ei lakkauta hänen mahdollisia velkasuhteitaan, ja sen vuoksi velkoja voi velallisen kuoleman jälkeen vaatia saataviaan vainajan oikeudenomistajilta. Kuolinpesän osakkaan velkavastuu Kuolinpesän osakas ei vastaa vainajan veloista, vaan… Lue lisää »