Henkivakuutuskorvauksien verovapaus ja vapaaosan suuruus

Mikä osa henkivakuutuskorvauksesta on saajalleen verotonta?

Perintö- ja lahjaverolaissa on säädetty henkivakuutuskorvausten vapaaosat perintöverotuksessa. Henkivakuutuskorvauksille on säädetty saajakohtainen 35.000 euron suuruinen verovapaa osa. Jos saatu korvaus on yli 35.000 euroa, vain ylimenevä osa lisätään saajan veronalaiseen perintöosuuteen. Mikäli korvaussuorituksen saaja ei ole perillinen tai ei muutoin saa kuolinpesästä mitään, perintövero määrätään pelkästä vakuutuskorvauksesta.

Vapaaosa koskee vain perintöverotettavia korvauksia. Jos vakuutuskorvaus verotetaan tuloverolain mukaan, sen verotuskäsittely on erilainen.

Saajakohtaisuus merkitsee sitä, että kukin edunsaaja saa saman kuolemantapauksen johdosta maksetuista korvauksista edun osakseen. Jos edunsaajia on esim. kuusi, voi saman kuolemantapauksen johdosta verovapaana maksettavat vakuutuskorvaukset nousta enimmillään 210.000 euroon (6×35.000).

Vakuutuskorvauksen verovapaa osa on myös kuolemantapauskohtainen. Kukin edunsaaja saa edun hyväkseen vain kerran, vaikka vakuutuskorvauksia maksettaisin saman kuolemantapauksen perusteella useamman eri henkivakuutuksen nojalla. Etu lasketaan korvausten saajakohtaisesta yhteismäärästä.

Vapaaosa luetaan jokaisen korvauksensaajan hyväksi siitä riippumatta, tuleeko vakuutuskorvaus hänelle edunsaajamääräyksn nojalla tai niin, että vakuutuskorvaus on maksettu kuolinpesälle ja tulee sieltä perintönä tai testamenttisaantona.

Lesken vapaaosa lasketaan hieman eri tavalla. Korvaussumman suuruudesta riippumatta on leskelle maksettavasta korvauksesta verovapaata puolet ja kuitenkin vähintään 35.000 euroa. Esim. 40.000 euron henkivakuutuskorvauksesta leski saa edunsaajana verovapaasti 35.000 euroa ja maksaa veroa vain 5.000 euron osuudesta. Jos korvaussumma olisi miljoona euroa, on verovapaa osa 500.000 euroa.

Nopeaa apua lakiasioihin.