Pesänselvittäjä eli testamentin toimeenpanija

Perittävä voi testamentissaan nimetä testamentin toimeenpanijan. Testamentin toimeenpanija on määrättävä myös pesänselvittäjäksi, jollei vasta syitä ole. Pesänselvittäjän määrää hakemuksesta käräjäoikeus.

Testamentin toimeenpanijalla on sama valtuus kuin pesänselvittäjällä, ei kuitenkaan valtuutta luovuttaa kuolinpesää konkurssiin. Eloonjääneellä puolisolla on testamentin toimeenpanijan olemassa olosta huolimatta oikeus osallistua pesänselvitykseen. Pesänselvittäjän hallinnosta, vastuusta, toimestaan vapauttamisesta sekä oikeudesta palkkioon säädettyä sovelletaan myös testamentin toimeenpanijaan.

Jos testamentin toimeenpanija määrätään pesänselvittäjäksi, ei se rajoita sitä oikeutta, mikä testamentin toimeenpanijalla lainvoiman saaneen testamentin nojalla mahdollisesti on.

Pesänselvittäjäksi määrääminen

Pesänselvittäjäksi määrätään sellainen henkilö, jolla on pesänselvitykseen tarvittava taito ja joka suostuu tehtävään. Käytännössä pesänselvittäjäksi jo hakemuksessa ehdotetaan tiettyä henkilöä, jolta on suostumus hankittu. Kyseinen henkilö myös yleensä tehtävään määrätään, elleivät osakkaat ole pesänselvittäjän henkilöstä riitaisia.

Eripuran sattuessa pesänselvittäjää määräävä käräjäoikeus suosii puolueetonta asianajajaa. Pesänselvittäjäksi voidaan määrätä myös testamentin toimeenpanija tai pesän osakas. Sama henkilö voidaan määrätä kuolinpesään sekä pesänselvittäjäksi että pesänjakajaksi ja usein hakemus tehdään käräjäoikeudelle yhdellä kertaa.

Lähde §: perintökaari

Nopeaa apua lakiasioihin.