Ositusta ei perunkirjoitukseen mennessä yleensä ole vielä toimitettu. Jos ositus on toimitettava tarkoittaa se sitä, että perittävältä on jäänyt leski. Tällöin leski toimii kuolinpesän osakkaana, jolloin hänen varat ja velat… Lue lisää »
Kuka on osituksen osapuolena puolison kuoleman jälkeisessä osituksessa?: Toisen puolison kuoleman jälkeen toimitettavassa osituksessa osapuolina ovat eloonjäänyt puoliso yhtäällä ja kuolleen puolison oikeudenomistajat toisaalla. Kuolleen puolison oikeudenomistajia ovat perilliset ja… Lue lisää »
Tarvitseeko osituskirjaa ylipäätään laatia? Osapuolet voivat toimittaa osituksen haluamallaan tavalla lain tahdonvaltaiset ositussäännökset sivuuttaen. Lainsäätäjän tarkoitus on, että osituksesta kuitenkin aina laaditaan osituskirja. Tämä on erityisesti sopimusosituksessa osapuolten edun mukaista.… Lue lisää »
Perittävän alle 21-vuotias lapsi voi hänen perintöosansa lisäksi kuolinpesän säästöstä kertakaikkisena avustuksena päältäpäin saada avustusta koulutusta ja kasvatusta varten, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Voiko lapsi saada avustusta kuolinpesästä? Avustus on… Lue lisää »
Kun avioliitto päättyy, joko avioeroon tai toisen puolison kuolemaan, tehdään omaisuuden ositus. Avioliittolain mukaan, jos avioliitto päättyy avioeroon, tehdään ositus puolisoiden välillä. Jos avioliitto taas päättyy toisen puolison kuolemaan, perintökaaren mukaan… Lue lisää »
Perinnön ositus tehdään lesken ja perinnönjättäjän perillisten välillä. Osituksessa leskelle erotetaan lesken omaisuus ja kuolinpesälle erotetaan perinnönjättäjän omaisuus. Perinnön ositus eli jäämistöositus Aviopuolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus toteutetaan avioliiton… Lue lisää »
Pääsääntöisesti puoliso perii lapsetta kuolleen aviopuolisonsa. Mitään lakiosaoikeutta ei puolisolla kuitenkaan ole eli lapseton henkilö voi pätevästi testamentata koko omaisuutensa jollekin muulle kuin puolisolleen. Puolison perintöoikeus on oikeutena vahvempi kuin… Lue lisää »
Vaikka rintaperillinen vaatisi jakoa taikka testamentinsaaja testamentin mukaista osuuttaan, saa eloonjäänyt puoliso kuitenkin pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon. Oikeutta… Lue lisää »
Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillinen vaadi jakoa. Tätä kutsutaan lesken enimmäissuojaksi. Vaikka rintaperillinen vaatisi, että perintö jaetaan lesken eläessä, leski saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä… Lue lisää »
Kun kuolinpesä on selvitetty eli vainajan ja pesän velat on maksettu, voidaan perintö jakaa. Mikäli vainaja oli avioliitossa, on ennen perinnönjakoa tehtävä ositus. Perinnönjako voidaan tehdä sopimusjakona osakkaiden keskenään sopimalla tavalla tai toimitusjakona, jolloin pesänjakaja suorittaa… Lue lisää »
Lakiosa on aina puolet perintöosasta. Vain rintaperillisellä on oikeus lakiosaan. Perinnönjättäjä voi testamentilla pienentää lakiosaa tai sulkea rintaperillisen pois perinnöstään. Tällöin rintaperillinen ei saa automaattisesti lakiosaansa, vaan hänen on esitettävä sitä koskeva lakiosavaatimus.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perhe- ja perintöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.
Ole yhteydessä henkilöön, joka on kykenevä toimimaan pesänjakajana tai auttamaan pesänselvityksessä/-jaossa.
Selvitä onko vainaja tehnyt testamenttia sekä järjestele muut tärkeät paperit kuntoon. Toimita ne pesänjakajalle.
Pesänjakaja toimittaa mahdollisen osituksen tai omaisuuden erottelun.
Perunkirjoituksen jälkeen pesänjakaja toimittaa Verohallinnolle perukirjan, joka toimii perintöverotuksen pohjana.
