Osituskirjan laatiminen

Tarvitseeko osituskirjaa ylipäätään laatia? Osapuolet voivat toimittaa osituksen haluamallaan tavalla lain tahdonvaltaiset ositussäännökset sivuuttaen. Lainsäätäjän tarkoitus on, että osituksesta kuitenkin aina laaditaan osituskirja. Tämä on erityisesti sopimusosituksessa osapuolten edun mukaista.

Sopimusositusta ei luonteeltaan sopimusvapauden puitteissa laadittuna sitovana sopimuksena voi materiaalisilla eli sisällöllisillä perusteilla moittia. Uutta ositusta haluavan onkin perustettava vaatimuksensa muodon puutteellisuuteen. Siksi vihamielisten riitautuksien välttämiseksi osituskirjan laatiminen on tärkeää.

Osituskirjan sisältö sopimus- ja toimitusosituksessa

Sopimusosituksessa osituskirjan allekirjoittavat osituksen osapuolet ja lisäksi vaaditaan kaksi esteetöntä henkilöä todistamaan. Toimitusosituksessa sen sijaan riittää, kun osituksen toimittava pesänjakaja yksin allekirjoittaa osituskirjan.

Oikeuskäytännössä lievät muodon puutteellisuudet eivät ole kumonneet ositusta, mikäli puutteellisuus ei ole määräävästi vaikuttanut osituksen lopputulokseen. Osituksen muotosäännös ei siis ole ns. varsinainen muotosäännös, jonka noudattaminen olisi sopimuksen pätevyyden edellytys. Esimerkki varsinaisesta muotosäännöksestä on maakaaren kiinteistönluovutusta koskeva muotosäännös.

Osituskirjaa voi tarvita osoittamaan perillisten määräysvallan kuolinpesään kuuluvaan kiinteistöön. Esim. lainhuutoa perillisten nimiin haettaessa osituskirja vaaditaan osoitukseksi siitä, että kyseinen kiinteistö kuuluu kuolinpesään ja on osituksessa osoitettu perillisten osuuteen. Muutoin lainhuutoa on haettava myös lesken nimiin.

Osituskirjan voi rekisteröidä Digi- ja väestötietoviraston sivuilla.

Suomen Juristit Oy
15.06.2021

Nopeaa apua lakiasioihin.