Avioliitossa on Suomessa vahva perintöoikeus. Tämä tarkoittaa, että jos vainaja oli naimisissa eikä häneltä jäänyt lapsia tai muita rintaperillisiä, niin eloonjäävä puoliso eli leski perii vainajan koko omaisuuden. Leski ei… Lue lisää »
Kysymyksiä ja vastauksia Mikä on perinnönjako? Perinnönjako on juridinen toimenpide, jossa kuolinpesän varallisuus jaetaan perillisille. Perinnönjaon jälkeen kuolinpesä lakkaa olemasta olemassa, ja peritty omaisuus siirtyy kuolinpesältä perillisten omaksi omaisuudeksi. Keitä… Lue lisää »
Avopuolisolla ei ole lakiin perustuvaa perintöoikeutta kuten avioliitossa. Jos menehtynyt avopuoliso ei ole tehnyt testamenttia avopuolison hyväksi, niin silloin avopuoliso jää lähtökohtaisesti ilman perintöä. Avopuolison asemaa voidaan käytännössä turvata kahdella… Lue lisää »
Suurin osa suomalaisista ei varmasti ole koskaan kuullutkaan sellaisesta käsitteestä kuin avoehto. Avoehto on hengeltään samanlainen kuin avioehto eli sillä voidaan sopia siitä, miten yhdessä omistettu omaisuus jaetaan, jos lähdetään… Lue lisää »
Kysymyksiä ja vastauksia Mikä on perinnönjako? Perinnönjako on juridinen toimenpide, jossa kuolinpesän varallisuus jaetaan perillisille. Perinnönjaon jälkeen kuolinpesä lakkaa olemasta olemassa, ja peritty omaisuus siirtyy kuolinpesältä perillisten omaksi omaisuudeksi. Keitä… Lue lisää »
Lue nämä ohjeet ennen asiakirjan allekirjoittamista. Suomen Juristit OyPerheoikeuden tiimi23.3.2026
Ylivelkaisessa kuolinpesässä kuolinpesän velat ovat suuremmat, kuin varat. Lähtökohtana on, että velat eivät kuitenkaan periydy, vaan kuolinpesä vastaa omista velvoitteistaan, myös velkojen osalta. Jos kuolinpesän varat eivät riitä kaikkien velkojen maksamiseen,… Lue lisää »
Perintöä jaettaessa, jokaisella rintaperillisellä on oikeus lakiosaan perinnöstä. Rintaperillisiä ovat perittävän suorat jälkeläiset eli lapset ja lapsenlapset. Myös adoptoidut lapset ja lapsenlapset ovat rintaperillisiä. Lakiosa taas on puolet sen perintöosan… Lue lisää »
Perintöverotuksen muutokset 1.1.2026 alkaen Aiemmin perinnön saaja on voinut ottaa vastaan perintöä verovapaasti, jos perintöosuuden arvo on ollut vähemmän kuin 20 000 euroa. Vuodesta 2026 alkaen perintöä voi ottaa vastaan verovapaasti,… Lue lisää »
Jotta testamentti voidaan panna täytäntöön, se tulee antaa vainajan perillisille tiedoksi. Tämä tehtävä on testamentinsaajan vastuulla, ja tiedoksiannosta alkaa kulua kuuden kuukauden mittainen testamentin moiteaika. Mikäli testamenttia ei moitita edellä… Lue lisää »
Lakiosa on aina puolet perintöosasta. Vain rintaperillisellä on oikeus lakiosaan. Perinnönjättäjä voi testamentilla pienentää lakiosaa tai sulkea rintaperillisen pois perinnöstään. Tällöin rintaperillinen ei saa automaattisesti lakiosaansa, vaan hänen on esitettävä sitä koskeva lakiosavaatimus.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perhe- ja perintöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.
Ole yhteydessä henkilöön, joka on kykenevä toimimaan pesänjakajana tai auttamaan pesänselvityksessä/-jaossa.
Selvitä onko vainaja tehnyt testamenttia sekä järjestele muut tärkeät paperit kuntoon. Toimita ne pesänjakajalle.
Pesänjakaja toimittaa mahdollisen osituksen tai omaisuuden erottelun.
Perunkirjoituksen jälkeen pesänjakaja toimittaa Verohallinnolle perukirjan, joka toimii perintöverotuksen pohjana.
