Perintö

Perintöoikeudelliset kysymykset saattavat tulla eteen nopealla aikataululla läheisen kuoleman johdosta. Vainajan kuolema tuo perillisille mukanaan velvollisuuksia ja vastuita. Näitä kutsutaan perintöoikeudellisiksi säännöksiksi. Perintö ja sen jako saattavat merkitä pitkää ja vaikeaa prosessia, jolloin perintöoikeudelliset säännökset olisi hyvä tuntea. Perintö-osuudesta löydät artikkeleita, jotka koskevat muun muassa kuolinpesän ositusta, kuolinpesän hallintoa ja perinnöstä luopumista. Laki24 tarjoaa kattavat tiedot jokaisesta aihealueesta.

Lakiosa ›

Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on oikeus saada lakiosansa perittävän jälkeen. Lakiosa on puolet perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Lakiosaa laskettaessa otetaan huomioon perinnöttömäksi tehty perillinen sekä perillinen, joka on luopunut perinnöstä.  Lakiosan määrä Esimerkki 1: Perinnönjättäjä A:lla on kolme lasta; B, C ja D. Perintökaaren mukaan perintö kuuluu heille ja kunkin lapsen perintöosa Lue lisää ›

Ennakkoperintö ›

Ennakkoperintö on vainajan elinaikanaan rintaperilliselle antama lahja, joka otetaan huomioon perinnönjaossa, paitsi jos perittävä on määrännyt, että lahjaa ei ole pidettävä ennakkoperintönä. Tällainen lahja voidaan kuitenkin ottaa huomioon suosiolahjana lakiosia laskettaessa (ks. lisää suosiolahjasta lakiosan laskennallisena lisäyksenä).  Määräys, jonka mukaan lahjaa ei tule pitää ennakkoperintönä, voidaan antaa lahjakirjassa lahjaa annettaessa, testamentissa tai vapaamuotoisesti. Ennakkoperintönä ei oteta huomioon tavanomaista Lue lisää ›

Puolison perintöoikeus ›

Pääsääntöisesti puoliso perii lapsetta kuolleen aviopuolisonsa. Mitään lakiosaoikeutta ei puolisolla kuitenkaan ole eli lapseton henkilö voi pätevästi testamentata koko omaisuutensa jollekin muulle kuin puolisolleen. Puolison perintöoikeus on oikeutena vahvempi kuin lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana mutta tämä toimii lesken suojana, kuten myös viimekädessä asumissuoja- ja avustussäännökset. Kun leski perii puolisonsa, on hänen näin ollen maksettava Lue lisää ›

Lesken asumis- ja hallintaoikeus ›

Vaikka rintaperillinen vaatisi jakoa taikka testamentinsaaja testamentin mukaista osuuttaan, saa eloonjäänyt puoliso kuitenkin pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon. Oikeutta asuntoon ei kuitenkaan ole, jos kodiksi sopiva asunto sisältyy eloonjääneen puolison omaan varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuinirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan, Lue lisää ›

Lesken oikeus hallita jäämistöä ›

Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillinen vaadi jakoa. Tätä kutsutaan lesken enimmäissuojaksi. Vaikka rintaperillinen vaatisi, että perintö jaetaan lesken eläessä, leski saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon tavanomaisine asuntoirtaimistoineen, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Tätä kutsutaan lesken vähimmäissuojaksi, joka menee jopa Lue lisää ›

Avustus lapselle kuolinpesästä ›

Perittävän alle 21-vuotias lapsi voi hänen perintöosansa lisäksi kuolinpesän säästöstä kertakaikkisena avustuksena päältäpäin saada avustusta koulutusta ja kasvatusta varten, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Voiko lapsi saada avustusta kuolinpesästä? Avustus on suoritettava jäämistöstä ennen perintöä ja testamenttia. Testamentti on tehoton siltä osin kuin se loukkaa oikeutta saada avustusta. Avustusta on vaadittava viimeistään perinnönjaossa. Koulutus- ja kasvatusavustuksen Lue lisää ›

Kenellä on oikeus perintöön ›

Perinnön saavat ensisijaisesti rintaperilliset. Rintaperillinen on vainajan suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen eli lapsi, lapsenlapsi tai lapsenlapsen lapsi. Mikäli vainajan lapsi on kuollut, tulevat kuolleen lapsen sijaan tämän lapset. Omaisuus jaetaan silloin sukuhaaroittain.   Esimerkki 1:   Isoisällä oli kolme lasta, joista yksi on kuollut ennen isoisää. Tällä lapsella on kolme elossa olevaa lasta. Isoisän omaisuus jaetaan siten, että elossa olevista Lue lisää ›

Avio-oikeus, perintö ja perintövero ›

Avioliittolakiin perustuvat säännökset mahdollistavat puolisoille oikeuden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön. Avio-oikeus ei ole sama asia kuin perintö, joten siitä ei tarvitse maksaa veroja. Perinnöstä maksetaan perintöveroa, mutta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta sen jakotilanteessa ei makseta. Toisin kuin avio-oikeudesta,le sken on normaalisti maksettava perintöveroa perinnöstä. (§: perintö- ja lahjaverolaki) Omaisuuden ositus kuoleman johdosta Omaisuuden osituksen pääsääntönä pidetään Lue lisää ›

Perintöoikeus vahvassa ja heikossa adoptiossa ›

Suomessa ottolapsisuhteet voidaan luokitella kahteen eri kategoriaan riippuen siitä, minä vuonna ottolapsisuhde on vahvistettu. Vuonna 2012 uudistettu Adoptiolaki toi muutoksia adoptiolasten perintöoikeuteen. Uudistuksen jälkeen on ennen vuotta 1980 vahvistettuja ottolapsisuhteita kutsuttu heikoiksi adoptioiksi, kun taas 1.1.1980 ja sen jälkeen vahvistetut ottolapsisuhteet ovat nimeltään vahvoja adoptioita. Vahvan ja heikon adoption välinen erottelu on olennainen tekijä silloin, kun kyse on ottolapsen Lue lisää ›

Jakamaton kuolinpesä ›

Mitä tarkoittaa jakamaton kuolinpesä? Miten jakamaton kuolinpesä käytännössä toimii? Kuolinpesä voi säilyä jakamattomana vaikka vuosisadan. kuolinpesä Kuolinpesä syntyy, kun henkilö kuolee. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää siis kuolinpesä. Kuolinpesästä käytetään myös kansanomaisesti nimitystä perikunta, joskin perikunnalla tarkoitetaan toisinaan myös vain niitä henkilöitä, jotka ovat kuolinpesän osakkaita. Kuolinpesä on kuolinpesänä olemassa niin kauan, kunnes kyseinen kuolinpesä Lue lisää ›

Lakiosa

Lakiosa on aina puolet perintöosasta. Vain rintaperillisellä on oikeus lakiosaan. Perinnönjättäjä voi testamentilla pienentää lakiosaa tai sulkea rintaperillisen pois perinnöstään. Tällöin rintaperillinen ei saa automaattisesti lakiosaansa, vaan hänen on esitettävä sitä koskeva lakiosavaatimus.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perhe- ja perintöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Ole yhteydessä henkilöön, joka on kykenevä toimimaan pesänjakajana tai auttamaan pesänselvityksessä/-jaossa.

2.

Selvitä onko vainaja tehnyt testamenttia sekä järjestele muut tärkeät paperit kuntoon.

3.

Toimita ositus.

4.

Toimita perunkirjoitus ja perinnönjako.