Perintö

Perintöoikeudelliset kysymykset saattavat tulla eteen nopealla aikataululla läheisen kuoleman johdosta. Vainajan kuolema tuo perillisille mukanaan velvollisuuksia ja vastuita. Näitä kutsutaan perintöoikeudellisiksi säännöksiksi. Perintö ja sen jako saattavat merkitä pitkää ja vaikeaa prosessia, jolloin perintöoikeudelliset säännökset olisi hyvä tuntea. Perintö-osuudesta löydät artikkeleita, jotka koskevat muun muassa kuolinpesän ositusta, kuolinpesän hallintoa ja perinnöstä luopumista. Laki24 tarjoaa kattavat tiedot jokaisesta aihealueesta.

Omaisuuden osituksen keskeinen sisältö ›

Omaisuuden osituksessa puretaan puolisoiden välinen aviovarallisuussuhde. Jos kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, on osituksen sijasta toimitettava omaisuuden erottelu. Ositukseen tai omaisuuden erotteluun voi liittyä aviovarallisuuden ulkopuolisen yhteisen omaisuuden jako. Mikä on osituksen keskeinen sisältö? Osituksessa toteutetaan avio-oikeus määrittämällä osituslaskelman avulla avio-osat sekä määräämällä enemmän omistavan puolison maksettavaksi tuleva tasinko. Onko olemassa osituspakkoa? Osituspakkoa Lue lisää ›

Voiko leski luopua tasingostaan? ›

Jos leski ei kuolleen puolisonsa jälkeen vaadi vainajan omaisuutta avio-oikeuden nojalla tasinkona, ei tätä tasingosta luopumista ole verotuskäytännössä yleensä pidetty lahjana. Jos tasingosta luovutaan vain yhden perillisen tai muun kuin perillisasemassa olevan hyväksi, on lahjaveroriski olemassa. Luopuminen tasingosta ilman lahjaveroa ei voine tapahtua enää vuosien päästä. Jos leski on jo ryhtynyt avio-oikeuden nojalla saatuun tasinkoon Lue lisää ›

Henkivakuutus osituksessa ›

Jos korvaus on maksettu kuolinpesälle, se yleensä kuuluu vainajan avio-oikeuden alaisiin varoihin. Perukirjaan vakuutuskorvaus on tällöin merkittävä vainajan varoihin, vaikka sen arvo ei ylittäisi vapaaosaa. Ellei korvausta ole vielä maksettu, sitä vastaava saatava otetaan osituksessa huomioon. Myös rintaperillisen lakiosaa laskettaessa vakuutuskorvaus katsotaan vainajan varoiksi. Miten henkivakuutuskorvaus käyttäytyy osituksessa? Jos on kysymys lesken edunsaajamääräyksen nojalla saamasta Lue lisää ›

Lakiosan laskennalliset lisäykset ›

Lakiosalaskelmassa pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin (testamenttiin rinnastuva lahja), sekä perittävän jälkeläiselleen tai ottolapselleen taikka tämän jälkeläiselle tai näiden puolisoille antamansa sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun Lue lisää ›

Perinnöstä luopuminen ›

Perillinen voi luopua perinnöstä, jolloin hän lakkaa olemasta kuolinpesän osakas. Luopujan sijaan tulevat luopujan sijaantuloperilliset, eli perilliset, jotka perisivät luopujan, jos tämä olisi kuollut.   Jotta perinnöstä luopumisesta ei aiheutuisi ei-toivottuja veroseuraamuksia, on luopumisen oltava tehokas. Tehokkaan luopumisen edellytys on, ettei perillinen ole ryhtynyt sellaisiin toimiin, että hänen voidaan katsoa ottaneen perinnön vastaan. Perillisen on katsottava vastaanottaneen perinnön, Lue lisää ›

Lakiosa ›

Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on oikeus saada lakiosansa perittävän jälkeen. Lakiosa on puolet perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Lakiosaa laskettaessa otetaan huomioon perinnöttömäksi tehty perillinen sekä perillinen, joka on luopunut perinnöstä.  Lakiosan määrä Esimerkki 1: Perinnönjättäjä A:lla on kolme lasta; B, C ja D. Perintökaaren mukaan perintö kuuluu heille ja kunkin lapsen perintöosa Lue lisää ›

Ennakkoperintö ›

Ennakkoperintö on vainajan elinaikanaan rintaperilliselle antama lahja, joka otetaan huomioon perinnönjaossa, paitsi jos perittävä on määrännyt, että lahjaa ei ole pidettävä ennakkoperintönä. Tällainen lahja voidaan kuitenkin ottaa huomioon suosiolahjana lakiosia laskettaessa (ks. lisää suosiolahjasta lakiosan laskennallisena lisäyksenä).  Määräys, jonka mukaan lahjaa ei tule pitää ennakkoperintönä, voidaan antaa lahjakirjassa lahjaa annettaessa, testamentissa tai vapaamuotoisesti. Ennakkoperintönä ei oteta huomioon tavanomaista Lue lisää ›

Puolison perintöoikeus ›

Pääsääntöisesti puoliso perii lapsetta kuolleen aviopuolisonsa. Mitään lakiosaoikeutta ei puolisolla kuitenkaan ole eli lapseton henkilö voi pätevästi testamentata koko omaisuutensa jollekin muulle kuin puolisolleen. Puolison perintöoikeus on oikeutena vahvempi kuin lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana mutta tämä toimii lesken suojana, kuten myös viimekädessä asumissuoja- ja avustussäännökset. Kun leski perii puolisonsa, on hänen näin ollen maksettava Lue lisää ›

Lesken asumis- ja hallintaoikeus ›

Vaikka rintaperillinen vaatisi jakoa taikka testamentinsaaja testamentin mukaista osuuttaan, saa eloonjäänyt puoliso kuitenkin pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon. Oikeutta asuntoon ei kuitenkaan ole, jos kodiksi sopiva asunto sisältyy eloonjääneen puolison omaan varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuinirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan, Lue lisää ›

Lesken oikeus hallita jäämistöä ›

Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillinen vaadi jakoa. Tätä kutsutaan lesken enimmäissuojaksi. Vaikka rintaperillinen vaatisi, että perintö jaetaan lesken eläessä, leski saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon tavanomaisine asuntoirtaimistoineen, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Tätä kutsutaan lesken vähimmäissuojaksi, joka menee jopa Lue lisää ›

Lakiosa

Lakiosa on aina puolet perintöosasta. Vain rintaperillisellä on oikeus lakiosaan. Perinnönjättäjä voi testamentilla pienentää lakiosaa tai sulkea rintaperillisen pois perinnöstään. Tällöin rintaperillinen ei saa automaattisesti lakiosaansa, vaan hänen on esitettävä sitä koskeva lakiosavaatimus.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perhe- ja perintöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Ole yhteydessä henkilöön, joka on kykenevä toimimaan pesänjakajana tai auttamaan pesänselvityksessä/-jaossa.

2

Selvitä onko vainaja tehnyt testamenttia sekä järjestele muut tärkeät paperit kuntoon. Toimita ne pesänjakajalle.

3

Pesänjakaja toimittaa mahdollisen osituksen tai omaisuuden erottelun.

4

Perunkirjoituksen jälkeen pesänjakaja toimittaa Verohallinnolle perukirjan, joka toimii perintöverotuksen pohjana.