Kuolemantapausten sattuessa, kuolinpesän osakkaat saattavat miettiä miten heidän toimensa vaikuttavat suhteessa muihin osakkaisiin tai henkilöihin, jotka ovat oikeutettuja perintöön. Voivatko he itse osakkaina joutua vahingonkorvausvastuuseen? Perintökaaressa todetaan, että kuolinpesän osakas… Lue lisää »
Kuolinpesällä tarkoitetaan taloudellista kokonaisuutta, joka on syntyvä vainajan varoista sekä veloista. Kuolinpesän osakkaita ovat lakimääräiset perilliset eli lapset tai heidän jälkeläisensä, yleistestamentin saajat (henkilöt, joille vainaja on testamentannut jako-osuuden perinnöstään)… Lue lisää »
Perintökaari lähtee siitä olettamuksesta, että kuolinpesän osakkailla on mahdollisuus keskenään sopuisasti kyetä hoitamaan kuolinpesän hallinnon pesänselvitys. Pesänselvittäjän hallinto on osakkaiden yhteishallinnolle toissijainen vaihtoehto. Yhteishallinto on joustava ja ylivoimaisesti yleisin kuolinpesän… Lue lisää »
Ylivelkaisissa kuolinpesissä on omat riskinsä osakkaan kannalta. Kuolinpesää ei pidä mennä jakamaan, ellei varmuutta ole siitä, että velat ovat hoidossa. Osakkaat vastaavat henkilökohtaisesti vainajan veloista, jos pesänselvittäjän hallinto lakkautetaan osakkaiden… Lue lisää »
Kuka voi hakea kuolinpesän konkurssia? Kuolinpesän konkurssia voi hakea kuolinpesän osakas, kuolinpesään määrätty pesänselvittäjä taikka kuolinpesän velkoja. Kuolinpesän konkurssia haetaan vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeudesta. Kuolinpesän osakkaista jokainen yksin voi tehdä… Lue lisää »
Vainajan veloista erotetaan kuolinpesän velat, jotka ovat pääsääntöisesti perittävän kuoleman jälkeen hautajaisista, pesänselvityksestä, perunkirjoituksesta, pesän hoidosta, hallinnosta ym. toimenpiteistä aiheutuneet kulut. Kuolinpesän velat on maksettava kuolinpesästä ennen vainajan velkoja. Ennen… Lue lisää »
Osakkailla ei konkurssin alettua ole enää puhevaltaa pesän selvitystä koskevissa asioissa. Osakkaat menettävät määräysvaltansa kuolinpesän omaisuuteen ja konkurssipesään määrätään pesänhoitaja. Osakkaat eivät joudu henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan veloista, jos he luovuttavat… Lue lisää »
Voiko ositus tai perinnönjako peräytyä, jos pesän velat on laiminlyöty? Jos pesän luovuttaminen virallisselvitykseen tapahtuu sen jälkeen, kun ositus tai perinnönjako on jo toimitettu, ositus tai perinnönjako peruuntuvat. Mikäli velka… Lue lisää »
Kuolinpesän varojen käyttö on vapaasti osakkaiden keskenään sovittavissa silloin, kun kuolinpesä on osakkaiden yhteisessä hallinnassa. Kuolinpesän varojen käyttö riippuu siitä, miten kuolinpesän on järjestäytynyt. Kuolinpesä voi järjestäytyä osakkaiden yhteiseen hallintaan… Lue lisää »
Testamentin tekijän kuoltua on testamentin saajan annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti ja heille on annettava samalla oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Jos testamentin tekijän perillisenä on eloonjäänyt… Lue lisää »
Lakiosa on aina puolet perintöosasta. Vain rintaperillisellä on oikeus lakiosaan. Perinnönjättäjä voi testamentilla pienentää lakiosaa tai sulkea rintaperillisen pois perinnöstään. Tällöin rintaperillinen ei saa automaattisesti lakiosaansa, vaan hänen on esitettävä sitä koskeva lakiosavaatimus.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perhe- ja perintöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.
Ole yhteydessä henkilöön, joka on kykenevä toimimaan pesänjakajana tai auttamaan pesänselvityksessä/-jaossa.
Selvitä onko vainaja tehnyt testamenttia sekä järjestele muut tärkeät paperit kuntoon. Toimita ne pesänjakajalle.
Pesänjakaja toimittaa mahdollisen osituksen tai omaisuuden erottelun.
Perunkirjoituksen jälkeen pesänjakaja toimittaa Verohallinnolle perukirjan, joka toimii perintöverotuksen pohjana.
