Perintö

Perintöoikeudelliset kysymykset saattavat tulla eteen nopealla aikataululla läheisen kuoleman johdosta. Vainajan kuolema tuo perillisille mukanaan velvollisuuksia ja vastuita. Näitä kutsutaan perintöoikeudellisiksi säännöksiksi. Perintö ja sen jako saattavat merkitä pitkää ja vaikeaa prosessia, jolloin perintöoikeudelliset säännökset olisi hyvä tuntea. Perintö-osuudesta löydät artikkeleita, jotka koskevat muun muassa kuolinpesän ositusta, kuolinpesän hallintoa ja perinnöstä luopumista. Laki24 tarjoaa kattavat tiedot jokaisesta aihealueesta.

Perukirjan laatiminen ›

Perukirjan laatiminen on sen pesän osakkaan velvollisuus, joka parhaiten tuntee pesän tilan. Artikkelissa kerrotaan yleisesti mitä perukirjaan tulisi kirjata. Henkilöiden nimeäminen Perukirjan alkuun yksilöidään henkilö, perinnönjättäjä, kenen jälkeen perukirja laaditaan. Tämän jälkeen luetteloidaan kuolinpesän osakkaat ja muut oikeudenomistajat. Osakkaiksi merkitään perintökaaren mukaiset perilliset, jotka on saatu selville sukuselvityksen avulla, sekä mahdolliset yleistestamentin saajat. Lisäksi osakkaaksi Lue lisää ›

Jakamattoman kuolinpesän verotus ›

Jakamattoman kuolinpesän verotus on periaatteessa samanlaista kuin henkilön verotus. Kuolinpesällä voi olla ansio- ja pääomatuloja sekä yritystuloa. Jakamaton kuolinpesä Kuolinpesä syntyy sillä hetkellä, kun henkilö kuolee. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää siis kuolinpesä. Kuolinpesästä käytetään myös kansanomaisesti nimitystä perikunta, joskin perikunnalla tarkoitetaan toisinaan myös vain niitä henkilöitä, jotka ovat kuolinpesän osakkaita. Kuolinpesä on kuolinpesänä olemassa niin kauan, kunnes kyseinen kuolinpesä Lue lisää ›

Perintövero ja sen määräytyminen ›

Perintövero määräytyy saadun perinnön suuruuden mukaan sekä sen mukaan, miten läheinen sukulainen perinnön saaja on perinnönjättäjään nähden. Perintövero – minkä mukaan se määräytyy? Perintöverotuksen lähtökohtana on perukirja ja siinä ilmoitettu perinnönjättäjän omaisuuden säästö eli jäämistön suuruus. Sen jälkeen tämä jäämistö jaetaan suhteellisten perintöosuuksien mukaisesti perinnön saajille ja kutakin perinnön saajaa verotetaan erikseen. Perintöverotusta koskevat vähennykset Lue lisää ›

Perinnön verotus ›

Perinnön verotus tehdään perukirjan perusteella. Perintövero määrätään kullekin perilliselle erikseen sen mukaan, kuin heidän laskennallinen saantonsa on. Perinnön verotus Perinnön verotuksessa on monta vaikuttavaa seikkaa. Perintöverotus on progressiivista verotusta. Verotuksen määrään vaikuttaa perinnön määrän lisäksi sukulaisuussuhde perinnönjättäjään. Perintöverotaulukko löytyy perintö- ja lahjaverolaista. Perinnön saaja on verovelvollinen riippumatta siitä, saako hän perintöä suoraan lain nojalla eli perintökaaressa Lue lisää ›

Perinnön lakiosa ›

Perinnön lakiosa on puolet perintöosasta. Jos rintaperillisellä olisi oikeus 1/3 -osaan perinnöstä, mutta perinnönjättäjä on tehnyt testamentin ja sillä määrännyt omaisuutensa muulle kuin rintaperilliselle, on rintaperillisellä kuitenkin oikeus lakiosaan 1/6. Perinnön lakiosa Lakiosaan on oikeutettu vain rintaperillinen. Perintökaaren mukaan ”Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset. Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset Lue lisää ›

Perinnön ulosmittaus ›

Perinnön ulosmittaus voi kohdistua perillisen saamaan perintöön, mutta ulosottoa ei voi tehdä, jos perillinen luopuu perinnöstä tehokkaasti. Perinnön ulosmittaus Ulosottovelallisen saama perintö on ulosmitattavissa siten kuin ulosottokaaressa tarkemmin säädetään. Normaalitilanteessa kuolinpesän osakkaan perintö on ulosmittauskelpoista omaisuutta. Käytännössä ulosotto toteutetaan kuolinpesässä siten, että saatuaan tiedon siitä, että ulosotossa oleva velallinen on saamassa kenties perintöä, ulosottomies lähestyy tässä vaiheessa osakasta ja/tai kuolinpesän pesänhoitajaa. Lue lisää ›

Perinnön ositus ›

Perinnön ositus tehdään lesken ja perinnönjättäjän perillisten välillä. Osituksessa leskelle erotetaan lesken omaisuus ja kuolinpesälle erotetaan perinnönjättäjän omaisuus. Perinnön ositus eli jäämistöositus Aviopuolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus toteutetaan avioliiton päättyessä. Avioliitto voi päättyä joko avioeroon tai puolison kuolemaan. Osituksessa toteutetaan siis avio-oikeus ja näin puretaan puolisoiden välinen aviovarallisuusyhteys. Osituksessa enemmän omistavalta puolisolta siirtyy tasinkona Lue lisää ›

Perinnönjakosopimus ›

Perinnönjakosopimus eli perinnönjakokirja laaditaan osakkaiden ja muiden perintöön oikeutettujen kesken. Perinnönjakosopimuksella kuolinpesän osakkaat sekä muut oikeudenomistajat kuten eritystestamentin saajat sopivat siitä, miten perintö heidän kesken jaetaan. Perinnön jakaminen tehdään perintökaaren säätelemissä puitteissa. Perintökaari ei rajoita perillisten sopimusvapautta perinnön jaon osalta miltää osin, jos kaikki oikeudenomistajat ovat oikeustoimikelpoisia ja täysivaltaisia. Perintö voidaan jakaa kokonaan tai osittain. Perinnönjako voidaan tehdä Lue lisää ›

Perinnön jakaminen lesken ja lasten kesken ›

Perinnön jakaminen lesken ja lasten kesken tehdään omaisuuden osituksen tai erottelun kautta. Lesken hyväksi tehty testamentti muuttaa tätä asetelemaa. Leski ei peri puolisoaan, jos edesmenneellä puolisolla on lapsia. Perintökaaren mukaisessa perimysjärjestyksessä lapset tulevat ensin ennen puolisoa. Leskellä on kuitenkin oikeuksia perinnönjättäjän omaisuuteen ja usein lesken ja perinnönjättäjän omaisuus on myös sekoittunut toisiinsa siten, että on vaikea Lue lisää ›

Perinnön jakaminen ›

Perinnön jakaminen tehdään sen jälkeen, kun pesän velat on maksettu, saatavat kotiutettu, osakkaat määritelty sekä kuolinpesä muutoinkin selvitetty. Perinnön jakaminen tehdään perintökaaren säätelemissä puitteissa. Perinnönjako voidaan tehdä sopimusjakona tai toimitusjakona. Perintö voidaan jakaa kokonaan tai osittain. Perinnönjako voidaan tehdä tasajakona tai poiketa tasajaosta. Sopimukseen perustuva jako Valtaosa perinnöistä jaetaan sopimusjakona. Sopimusjako on kuolinpesän osakkaiden ja Lue lisää ›

Lakiosa

Lakiosa on aina puolet perintöosasta. Vain rintaperillisellä on oikeus lakiosaan. Perinnönjättäjä voi testamentilla pienentää lakiosaa tai sulkea rintaperillisen pois perinnöstään. Tällöin rintaperillinen ei saa automaattisesti lakiosaansa, vaan hänen on esitettävä sitä koskeva lakiosavaatimus.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perhe- ja perintöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Ole yhteydessä henkilöön, joka on kykenevä toimimaan pesänjakajana tai auttamaan pesänselvityksessä/-jaossa.

2.

Selvitä onko vainaja tehnyt testamenttia sekä järjestele muut tärkeät paperit kuntoon.

3.

Toimita ositus.

4.

Toimita perunkirjoitus ja perinnönjako.