Perintö

Perintöoikeudelliset kysymykset saattavat tulla eteen nopealla aikataululla läheisen kuoleman johdosta. Vainajan kuolema tuo perillisille mukanaan velvollisuuksia ja vastuita. Näitä kutsutaan perintöoikeudellisiksi säännöksiksi. Perintö ja sen jako saattavat merkitä pitkää ja vaikeaa prosessia, jolloin perintöoikeudelliset säännökset olisi hyvä tuntea. Perintö-osuudesta löydät artikkeleita, jotka koskevat muun muassa kuolinpesän ositusta, kuolinpesän hallintoa ja perinnöstä luopumista. Laki24 tarjoaa kattavat tiedot jokaisesta aihealueesta.

Perunkirjoituksen tarkoitus ›

Perunkirjoitus on toimitettava jokaisen kuolleen luonnollisen henkilön jälkeen kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoituksen toimittaa kaksi uskottua miestä. Perunkirjoituksesta säädellään perintökaaressa. Mikä on perukirjan tehtävä? Perunkirjoituksella on kaksi funktiota. Ensinnäkin perunkirjoituksessa laadittava perukirja toimii veroilmoituksena. Perukirjan perusteella verottaja tekee perintöverotusta koskevat päätökset. Toisekseen perukirja toimii myöhemmän mahdollisen osituksen ja perinnönjaon pohjana. Perunkirjoituksen hoitamisesta vastaavat kuolinpesän osakkaat. Lue lisää ›

Perukirjan liitteet ja asiakirjat ›

Perukirjan liitteet on toimitettava perukirjan mukana verottajalle. Liitteeksi otetaan kaikki asiakirjat, joilla on olennaista merkitystä pesän tilan selville saamiseksi. Perukirjan liitteet vaihtelevat tilanteen mukaan. Yksiselitteistä listaa siitä, mitä pitää ottaa perukirjan liitteeksi, ei ole. Yleinen sääntö on, että perukirjan liitteeksi oheistetaan kaikki asiakirjat, jotka ovat tarpeen pesän tilan selville saamiseksi. Liitteeksi ei voi kuitenkaan laittaa ”liikaa” Lue lisää ›

Perukirjan täydentäminen eli täydennysperunkirjoitus ›

Perukirjan täydentäminen tehdään silloin, kun varsinaiseen perukirjaan ei ole merkitty kaikkea sitä, mitä vainaja omisti tai oli velkaa tai sieltä puuttuu muu olennainen tieto. Milloin toimitetaan täydennysperunkirjoitus? Jos perunkirjoituksen jälkeen ilmaantuu uusia varoja tai velkoja, on kuukauden kuluessa laadittava täydennys- tai oikaisukirja. Täydennysperukirjan laatiminen perustuu perintökaaren säännökseen. Perintökaaren mukaan ”Jos perunkirjoituksen jälkeen ilmaantuu uusia varoja tai velkoja, Lue lisää ›

Perukirjan sukuselvitys ›

Perukirjan sukuselvitys tarkoittaa sitä virkatodistusten kokonaisuutta, joka hankitaan sen selvittämiseksi, ketkä ovat perillisinä kuolinpesän osakkaita. Perukirjan liitteeksi on aina ehdottomasti otettava sukuselvitys. Sukuselvitys koostuu virkatodistuksista. Sukuselvityksen pohjaksi otetaan perinnönjättänja eli vainaja. Vainajasta tilataan virkatodistukset jokaiselta paikkakunnalta, missä hän on asunut sen jälkeen, kun on täyttänyt 15-vuotta siihen saakka, kunnes on hän on menehtynyt. Virkatodistusten tilaaminen Lue lisää ›

Perukirjan vahvistaminen ›

Perukirjan vahvistaminen Digi- ja väestötietovirastossa tarkoittaa perukirjan osakasluettelon vahvistamista. Digi- ja väestötietoviraston tarkoituksena ei ole tutkia eikä vahvistaa perukirjaa tai sen oikeellisuutta miltään muilta osin. Perukirjan vahvistaminen tapahtuu digi- ja väestötietovirastossa Kun perunkirjoitus on pidetty ja perukirja laadittu, voidaan se vahvistuttaa Digi- ja väestotietovirastossa (ent. maistraatti). Perukirjan vahvistuttaminen tarkoittaa kuitenkin vain sen osakasluettelon vahvistamista. Vahvistaminen Lue lisää ›

Perukirjan laatiminen ›

Perukirjan laatiminen on sen pesän osakkaan velvollisuus, joka parhaiten tuntee pesän tilan. Artikkelissa kerrotaan yleisesti mitä perukirjaan tulisi kirjata. Henkilöiden nimeäminen Perukirjan alkuun yksilöidään henkilö, perinnönjättäjä, kenen jälkeen perukirja laaditaan. Tämän jälkeen luetteloidaan kuolinpesän osakkaat ja muut oikeudenomistajat. Osakkaiksi merkitään perintökaaren mukaiset perilliset, jotka on saatu selville sukuselvityksen avulla, sekä mahdolliset yleistestamentin saajat. Lisäksi osakkaaksi Lue lisää ›

Jakamattoman kuolinpesän verotus ›

Jakamattoman kuolinpesän verotus on periaatteessa samanlaista kuin henkilön verotus. Kuolinpesällä voi olla ansio- ja pääomatuloja sekä yritystuloa. Jakamaton kuolinpesä Kuolinpesä syntyy sillä hetkellä, kun henkilö kuolee. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää siis kuolinpesä. Kuolinpesästä käytetään myös kansanomaisesti nimitystä perikunta, joskin perikunnalla tarkoitetaan toisinaan myös vain niitä henkilöitä, jotka ovat kuolinpesän osakkaita. Kuolinpesä on kuolinpesänä olemassa niin kauan, kunnes kyseinen kuolinpesä Lue lisää ›

Perintövero ja sen määräytyminen ›

Perintövero määräytyy saadun perinnön suuruuden mukaan sekä sen mukaan, miten läheinen sukulainen perinnön saaja on perinnönjättäjään nähden. Perintövero – minkä mukaan se määräytyy? Perintöverotuksen lähtökohtana on perukirja ja siinä ilmoitettu perinnönjättäjän omaisuuden säästö eli jäämistön suuruus. Sen jälkeen tämä jäämistö jaetaan suhteellisten perintöosuuksien mukaisesti perinnön saajille ja kutakin perinnön saajaa verotetaan erikseen. Perintöverotusta koskevat vähennykset Lue lisää ›

Perinnön verotus ›

Perinnön verotus tehdään perukirjan perusteella. Perintövero määrätään kullekin perilliselle erikseen sen mukaan, kuin heidän laskennallinen saantonsa on. Perinnön verotus Perinnön verotuksessa on monta vaikuttavaa seikkaa. Perintöverotus on progressiivista verotusta. Verotuksen määrään vaikuttaa perinnön määrän lisäksi sukulaisuussuhde perinnönjättäjään. Perintöverotaulukko löytyy perintö- ja lahjaverolaista. Perinnön saaja on verovelvollinen riippumatta siitä, saako hän perintöä suoraan lain nojalla eli perintökaaressa Lue lisää ›

Perinnön lakiosa ›

Perinnön lakiosa on puolet perintöosasta. Jos rintaperillisellä olisi oikeus 1/3 -osaan perinnöstä, mutta perinnönjättäjä on tehnyt testamentin ja sillä määrännyt omaisuutensa muulle kuin rintaperilliselle, on rintaperillisellä kuitenkin oikeus lakiosaan 1/6. Perinnön lakiosa Lakiosaan on oikeutettu vain rintaperillinen. Perintökaaren mukaan ”Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset. Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset Lue lisää ›

Lakiosa

Lakiosa on aina puolet perintöosasta. Vain rintaperillisellä on oikeus lakiosaan. Perinnönjättäjä voi testamentilla pienentää lakiosaa tai sulkea rintaperillisen pois perinnöstään. Tällöin rintaperillinen ei saa automaattisesti lakiosaansa, vaan hänen on esitettävä sitä koskeva lakiosavaatimus.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perhe- ja perintöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Ole yhteydessä henkilöön, joka on kykenevä toimimaan pesänjakajana tai auttamaan pesänselvityksessä/-jaossa.

2

Selvitä onko vainaja tehnyt testamenttia sekä järjestele muut tärkeät paperit kuntoon. Toimita ne pesänjakajalle.

3

Pesänjakaja toimittaa mahdollisen osituksen tai omaisuuden erottelun.

4

Perunkirjoituksen jälkeen pesänjakaja toimittaa Verohallinnolle perukirjan, joka toimii perintöverotuksen pohjana.