Perintö

Perintöoikeudelliset kysymykset saattavat tulla eteen nopealla aikataululla läheisen kuoleman johdosta. Vainajan kuolema tuo perillisille mukanaan velvollisuuksia ja vastuita. Näitä kutsutaan perintöoikeudellisiksi säännöksiksi. Perintö ja sen jako saattavat merkitä pitkää ja vaikeaa prosessia, jolloin perintöoikeudelliset säännökset olisi hyvä tuntea. Perintö-osuudesta löydät artikkeleita, jotka koskevat muun muassa kuolinpesän ositusta, kuolinpesän hallintoa ja perinnöstä luopumista. Laki24 tarjoaa kattavat tiedot jokaisesta aihealueesta.

Avustus lapselle kuolinpesästä ›

Perittävän alle 21-vuotias lapsi voi hänen perintöosansa lisäksi kuolinpesän säästöstä kertakaikkisena avustuksena päältäpäin saada avustusta koulutusta ja kasvatusta varten, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Voiko lapsi saada avustusta kuolinpesästä? Avustus on suoritettava jäämistöstä ennen perintöä ja testamenttia. Testamentti on tehoton siltä osin kuin se loukkaa oikeutta saada avustusta. Avustusta on vaadittava viimeistään perinnönjaossa. Koulutus- ja kasvatusavustuksen Lue lisää ›

Kenellä on oikeus perintöön ›

Perinnön saavat ensisijaisesti rintaperilliset. Rintaperillinen on vainajan suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen eli lapsi, lapsenlapsi tai lapsenlapsen lapsi. Mikäli vainajan lapsi on kuollut, tulevat kuolleen lapsen sijaan tämän lapset. Omaisuus jaetaan silloin sukuhaaroittain.   Esimerkki 1:   Isoisällä oli kolme lasta, joista yksi on kuollut ennen isoisää. Tällä lapsella on kolme elossa olevaa lasta. Isoisän omaisuus jaetaan siten, että elossa olevista Lue lisää ›

Avio-oikeus, perintö ja perintövero ›

Avioliittolakiin perustuvat säännökset mahdollistavat puolisoille oikeuden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön. Avio-oikeus ei ole sama asia kuin perintö, joten siitä ei tarvitse maksaa veroja. Perinnöstä maksetaan perintöveroa, mutta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta sen jakotilanteessa ei makseta. Toisin kuin avio-oikeudesta,le sken on normaalisti maksettava perintöveroa perinnöstä. (§: perintö- ja lahjaverolaki) Omaisuuden ositus kuoleman johdosta Omaisuuden osituksen pääsääntönä pidetään Lue lisää ›

Perintöoikeus vahvassa ja heikossa adoptiossa ›

Suomessa ottolapsisuhteet voidaan luokitella kahteen eri kategoriaan riippuen siitä, minä vuonna ottolapsisuhde on vahvistettu. Vuonna 2012 uudistettu adoptiolaki toi muutoksia adoptiolasten perintöoikeuteen. Uudistuksen jälkeen on ennen vuotta 1980 vahvistettuja ottolapsisuhteita kutsuttu heikoiksi adoptioiksi, kun taas 1.1.1980 ja sen jälkeen vahvistetut ottolapsisuhteet ovat nimeltään vahvoja adoptioita. Vahvan ja heikon adoption välinen erottelu on olennainen tekijä silloin, kun kyse on Lue lisää ›

Jakamaton kuolinpesä ›

Mitä tarkoittaa jakamaton kuolinpesä? Miten jakamaton kuolinpesä käytännössä toimii? Kuolinpesä voi säilyä jakamattomana vaikka vuosisadan. kuolinpesä Kuolinpesä syntyy, kun henkilö kuolee. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää siis kuolinpesä. Kuolinpesästä käytetään myös kansanomaisesti nimitystä perikunta, joskin perikunnalla tarkoitetaan toisinaan myös vain niitä henkilöitä, jotka ovat kuolinpesän osakkaita. Kuolinpesä on kuolinpesänä olemassa niin kauan, kunnes kyseinen kuolinpesä Lue lisää ›

Kiinteistön arvo perunkirjoituksessa ›

Kiinteistön arvo perunkirjoituksessa kannattaa pyrkiä saamaan mahdollisimman lähelle kiinteistön todellista käypää arvoa, eli sellaista arvoa mitä kiinteistöä myydessä saisi. Toisinaan kiinteistön arvo perunkirjoituksessa halutaan laittaa alakanttiin. Syynä tähän on se, että pienentämällä kiinteistön arvoa todellisesta arvosta, voidaan jäämistön arvoon vaikuttaa alentavasti ja sitä kautta perintöverotus pienenee. Perilliset saattavat joskus haluta, että kiinteistö arvioitaisiin alakanttiin. Tämän Lue lisää ›

Perukirjan oikaisu ›

Perukirjan oikaisu pitää tehdä verottajalle, jos perukirjassa on virhe. Oikaisu tehdään toimittamalla verottajalle perukirjan oikaisukirja. Perukirjan oikaisu perustuu perintökaaren säännökseen, jonka mukaan ”Jos perunkirjoituksen jälkeen ilmaantuu uusia varoja tai velkoja, on kuukauden kuluessa laadittava täydennys- tai oikaisukirja.” Perukirjan täydentäminen tai oikaisu on siis tehtävä nopeasti sen jälkeen, kun on käynyt selville, että kuolinpesässä on uutta varallisuutta tai Lue lisää ›

Perukirja lesken jälkeen ›

Perukirja lesken jälkeen toimitetaan samojen sääntöjen mukaan kuin muulloinkin. Poikkeuksia tavanomaisesta voi tulla oikeudenomistajien piiriin. Lesken jälkeen toimitettavaan perunkirjoitukseen sovelletaan sinänsä ihan samoja sääntöjä kuin ensiksi kuolleen puolison jälkeen toimitettavaan perunkirjoitukseen. Perunkirjoituksen tekeminen leskenkin jälkeen on sen velvollisuus, joka parhaiten tuntee pesän tilan. Häntä kutsutaan pesän ilmoittajaksi. Aikaa perunkirjoituksen toimittamiseen on kolme kuukautta kuolemasta, ellei Lue lisää ›

Perunkirjotuksen allekirjoittaminen ›

Perunkirjoituksen allekirjoittaminen on vähintään pesän ilmoittajan ja perunkirjoitusta toimittavien kahden uskotun miehen aina tehtävä. Perunkirjotuksen allekirjoittaminen Uskotut miehet ja pesän ilmoittaja Perintökaaren mukaan ”Pesän ilmoittakoon se, joka hoitaa pesän omaisuutta tai muutoin on sen tilaan parhaiten perehtynyt.” Häntä kutsutaan perunkirjoituksessa pesän ilmoittajaksi. Pesän ilmoittajan ja uskottujen miesten on aina allekirjoitettava perukirja. Pesän ilmoittaja allekirjoittaa perukirjan sillä Lue lisää ›

Perunkirjoituksen paikka ›

Perunkirjoituksen paikka on pesän ilmoittajan ja uskottujen miesten päätettävä ja siitä on ilmoitettava muille oikeudenomistajille eli pesän osakkaille perunkirjoituskutsussa. Perunkirjoituksen paikalla ei ole erityistä merkitystä. Perunkirjoituksia on etenkin ennen vanhaan pidetty perinnönjättäjän kodissa, koska silloin kaikki omaisuus on ollut nähtävillä ja se on voitu luetteloida ja arvostaa niin sanotusti paikan päällä. Nykyisin vaatimusta koti-irtaimiston luetteloimiseen Lue lisää ›

Lakiosa

Lakiosa on aina puolet perintöosasta. Vain rintaperillisellä on oikeus lakiosaan. Perinnönjättäjä voi testamentilla pienentää lakiosaa tai sulkea rintaperillisen pois perinnöstään. Tällöin rintaperillinen ei saa automaattisesti lakiosaansa, vaan hänen on esitettävä sitä koskeva lakiosavaatimus.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perhe- ja perintöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Ole yhteydessä henkilöön, joka on kykenevä toimimaan pesänjakajana tai auttamaan pesänselvityksessä/-jaossa.

2

Selvitä onko vainaja tehnyt testamenttia sekä järjestele muut tärkeät paperit kuntoon. Toimita ne pesänjakajalle.

3

Pesänjakaja toimittaa mahdollisen osituksen tai omaisuuden erottelun.

4

Perunkirjoituksen jälkeen pesänjakaja toimittaa Verohallinnolle perukirjan, joka toimii perintöverotuksen pohjana.