Kuolinpesän varojen käyttö on vapaasti osakkaiden keskenään sovittavissa silloin, kun kuolinpesä on osakkaiden yhteisessä hallinnassa. Kuolinpesän varojen käyttö riippuu siitä, miten kuolinpesän on järjestäytynyt. Kuolinpesä voi järjestäytyä osakkaiden yhteiseen hallintaan… Lue lisää »
Testamentin tekijän kuoltua on testamentin saajan annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti ja heille on annettava samalla oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Jos testamentin tekijän perillisenä on eloonjäänyt… Lue lisää »
Perinnöstä luopuminen ja takaisinsaanti liittyvät velkaisen perillisen perintösaantoon silloin, kun velkainen perillinen luopuu perinnöstä. Perillisellä on oikeus luopua perinnöstä joko perittävän kuollessa tai tämän vielä eläessä. Tehokas perinnöstä luopuminen edellyttää,… Lue lisää »
Suomessa ottolapsisuhteet voidaan luokitella kahteen eri kategoriaan riippuen siitä, minä vuonna ottolapsisuhde on vahvistettu. Vuonna 2012 uudistettu adoptiolaki toi muutoksia adoptiolasten perintöoikeuteen. Uudistuksen jälkeen on ennen vuotta 1980 vahvistettuja ottolapsisuhteita kutsuttu heikoiksi… Lue lisää »
Ositus on pohjimmiltaan aviovarallisuusoikeudellinen instituutio. Osituksessa toteutetaan avio-oikeus ja näin puretaan puolisoiden välinen aviovarallisuusyhteys. Puolison kuoleman jälkeen suoritettavasta osituksesta käytetään nimitystä jäämistöositus. Ositus voi tulla suoritettavaksi myös avioeron perusteella, jolloin… Lue lisää »
Puolison kuoleman jälkeen suoritettavasta osituksesta voidaan käyttää nimitystä jäämistöositus. Perintökaaren perinnönjakoa koskevat menettely- ja muotosäännökset tulevat soveltuvilta osiltaan noudatettaviksi myös avioero-osituksen yhteydessä. Jäämistöositus on perinnönjakoa edeltävä ja tästä erillinen systemaattinen… Lue lisää »
Jos leski ei kuolleen puolisonsa jälkeen vaadi vainajan omaisuutta avio-oikeuden nojalla tasinkona, ei tätä tasingosta luopumista ole verotuskäytännössä yleensä pidetty lahjana. Jos tasingosta luovutaan vain yhden perillisen tai muun kuin… Lue lisää »
Mitä tarkoittaa jakamaton kuolinpesä? Miten jakamaton kuolinpesä käytännössä toimii? Kuolinpesä voi säilyä jakamattomana vaikka vuosisadan. kuolinpesä Kuolinpesä syntyy, kun henkilö kuolee. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää siis kuolinpesä. Kuolinpesästä käytetään… Lue lisää »
Omaisuuden osituksessa puretaan puolisoiden välinen aviovarallisuussuhde. Jos kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, on osituksen sijasta toimitettava omaisuuden erottelu. Ositukseen tai omaisuuden erotteluun voi liittyä aviovarallisuuden ulkopuolisen yhteisen omaisuuden… Lue lisää »
Ositusta voidaan sovitella, jos ositus on kohtuuton tai jos toinen puoliso saisi siinä perusteetonta etua. Osituksen sovittelussa otetaan huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja… Lue lisää »
Lakiosa on aina puolet perintöosasta. Vain rintaperillisellä on oikeus lakiosaan. Perinnönjättäjä voi testamentilla pienentää lakiosaa tai sulkea rintaperillisen pois perinnöstään. Tällöin rintaperillinen ei saa automaattisesti lakiosaansa, vaan hänen on esitettävä sitä koskeva lakiosavaatimus.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perhe- ja perintöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.
Ole yhteydessä henkilöön, joka on kykenevä toimimaan pesänjakajana tai auttamaan pesänselvityksessä/-jaossa.
Selvitä onko vainaja tehnyt testamenttia sekä järjestele muut tärkeät paperit kuntoon. Toimita ne pesänjakajalle.
Pesänjakaja toimittaa mahdollisen osituksen tai omaisuuden erottelun.
Perunkirjoituksen jälkeen pesänjakaja toimittaa Verohallinnolle perukirjan, joka toimii perintöverotuksen pohjana.
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.
