Perintö

Perintöoikeudelliset kysymykset saattavat tulla eteen nopealla aikataululla läheisen kuoleman johdosta. Vainajan kuolema tuo perillisille mukanaan velvollisuuksia ja vastuita. Näitä kutsutaan perintöoikeudellisiksi säännöksiksi. Perintö ja sen jako saattavat merkitä pitkää ja vaikeaa prosessia, jolloin perintöoikeudelliset säännökset olisi hyvä tuntea. Perintö-osuudesta löydät artikkeleita, jotka koskevat muun muassa kuolinpesän ositusta, kuolinpesän hallintoa ja perinnöstä luopumista. Laki24 tarjoaa kattavat tiedot jokaisesta aihealueesta.

Kiinteistön arvo perunkirjoituksessa ›

Kiinteistön arvo perunkirjoituksessa kannattaa pyrkiä saamaan mahdollisimman lähelle kiinteistön todellista käypää arvoa, eli sellaista arvoa mitä kiinteistöä myydessä saisi. Toisinaan kiinteistön arvo perunkirjoituksessa halutaan laittaa alakanttiin. Syynä tähän on se, että pienentämällä kiinteistön arvoa todellisesta arvosta, voidaan jäämistön arvoon vaikuttaa alentavasti ja sitä kautta perintöverotus pienenee. Perilliset saattavat joskus haluta, että kiinteistö arvioitaisiin alakanttiin. Tämän Lue lisää ›

Perukirjan oikaisu ›

Perukirjan oikaisu pitää tehdä verottajalle, jos perukirjassa on virhe. Oikaisu tehdään toimittamalla verottajalle perukirjan oikaisukirja. Perukirjan oikaisu perustuu perintökaaren säännökseen, jonka mukaan ”Jos perunkirjoituksen jälkeen ilmaantuu uusia varoja tai velkoja, on kuukauden kuluessa laadittava täydennys- tai oikaisukirja.” Perukirjan täydentäminen tai oikaisu on siis tehtävä nopeasti sen jälkeen, kun on käynyt selville, että kuolinpesässä on uutta varallisuutta tai Lue lisää ›

Perukirja lesken jälkeen ›

Perukirja lesken jälkeen toimitetaan samojen sääntöjen mukaan kuin muulloinkin. Poikkeuksia tavanomaisesta voi tulla oikeudenomistajien piiriin. Lesken jälkeen toimitettavaan perunkirjoitukseen sovelletaan sinänsä ihan samoja sääntöjä kuin ensiksi kuolleen puolison jälkeen toimitettavaan perunkirjoitukseen. Perunkirjoituksen tekeminen leskenkin jälkeen on sen velvollisuus, joka parhaiten tuntee pesän tilan. Häntä kutsutaan pesän ilmoittajaksi. Aikaa perunkirjoituksen toimittamiseen on kolme kuukautta kuolemasta, ellei Lue lisää ›

Perunkirjotuksen allekirjoittaminen ›

Perunkirjoituksen allekirjoittaminen on vähintään pesän ilmoittajan ja perunkirjoitusta toimittavien kahden uskotun miehen aina tehtävä. Perunkirjotuksen allekirjoittaminen Uskotut miehet ja pesän ilmoittaja Perintökaaren mukaan ”Pesän ilmoittakoon se, joka hoitaa pesän omaisuutta tai muutoin on sen tilaan parhaiten perehtynyt.” Häntä kutsutaan perunkirjoituksessa pesän ilmoittajaksi. Pesän ilmoittajan ja uskottujen miesten on aina allekirjoitettava perukirja. Pesän ilmoittaja allekirjoittaa perukirjan sillä Lue lisää ›

Perunkirjoituksen paikka ›

Perunkirjoituksen paikka on pesän ilmoittajan ja uskottujen miesten päätettävä ja siitä on ilmoitettava muille oikeudenomistajille eli pesän osakkaille perunkirjoituskutsussa. Perunkirjoituksen paikalla ei ole erityistä merkitystä. Perunkirjoituksia on etenkin ennen vanhaan pidetty perinnönjättäjän kodissa, koska silloin kaikki omaisuus on ollut nähtävillä ja se on voitu luetteloida ja arvostaa niin sanotusti paikan päällä. Nykyisin vaatimusta koti-irtaimiston luetteloimiseen Lue lisää ›

Perunkirjoituksen laiminlyönti ›

Perunkirjoituksen laiminlyönti johtaa lopulta siihen, että käräjäoikeus määrää sopivaksi katsomansa henkilön perunkirjoitusta suorittamaan. Perukirjan laatiminen on sen pesän osakkaan velvollisuus, joka pitää kuolinpesää hallussaan taikka joka muuten parhaiten tuntee pesän tilan. Perunkirjoitus on perinnönjättäjän oikeudenomistajien tekemä veroilmoitus siitä omaisuudesta, mitä heille perintönä tulee. Samoin kuin muutkin veronalaiset tulot, myös perinnöt on ilmoitettava verottajalle. Perunkirjoitus on pidettävä Lue lisää ›

Perunkirjotuksen kumoaminen ›

Perunkirjotuksen kumoaminen ei ole yleensä mahdollista. Kumoaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että väärin tehtyä perunkirjoitusta täydennetään oikeilla tiedoilla. Perunkirjotuksen kumoaminen Suomen oikeuskäytäntö ei tunne sellaista menettelyä, jossa perunkirjoitus voitaisiin kumota eli perua tai poistaa kokonaan. Jos perukirjaa rasittaa liian kovat muoto tai sisältö virheet, voidaan kyllä katsoa niin, ettei perunkirjoitusta ole lainkaan laadittu. Siinä tapauksessa, että perukirjassa Lue lisää ›

Perunkirjoitukseen tarvittavat virkatodistukset ›

Perunkirjoitukseen tarvittavat virkatodistukset muodostavat kokonaisuudessaan sen ”sukuselvityksen”, joka perukirjaa varten pitää tehdä. Perunkirjoitukseen tarvittavat virkatodistukset tilataan joko henkilön kotipaikan ja entisen asuinpaikan seurakunnasta tai Digi- ja väestötietovirastosta. Digi- ja väestötietovirasto antaa otteita väestötietorekisteristä, missä on kirjattuna kaikki kansalaiset, myös ne, jotka eivät ole kirkon jäseniä. Kirkon jäsenet voivat kuuluva ev.lut kirkkoon tai ortodoksiseen kirkkoon, joilla Lue lisää ›

Perunkirjoitukseen kutsuminen ›

Perunkirjoitukseen kutsuminen tehdään kirjallisesti tai suullisesti. Kutsu on toimitettava kaikille pesän osakkaille ja muille oikeudenomistajille. KeNET on kutsuttava perunkirjoitukseen Perunkirjoitukseen on toimitettava kutsu kaikille pesän osakkaille. Pesän osakkaita ovat perilliset ja leski niin kauan, kunnes ositus lesken ja perinnönjättäjän perillisten välillä on toimitettu. Käytännössä ositusta ei ole toimitettu ikinä ennen perunkirjoitusta ja vaikka ositus olisikin Lue lisää ›

Perunkirjoituksen uskottu mies ›

Mitä perunkirjoituksen uskottu mies tarkoittaa? Perunkirjoitukseen tarvitaan pesän ilmoittajan lisäksi kaksi uskottua miestä, jotka ulkopuolisina merkitsevät perukirjaan kuolinpesän tilanteen ja arvioivat kuolinpesän varat ja velat. Säännökset perunkirjoituksen toimittamisesta löytyvät perintökaaressa. ”Osakkaan, jonka hoidettavana pesän omaisuus on, tahi pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan on määrättävä perunkirjoituksen aika ja paikka sekä valittava sitä toimittamaan kaksi uskottua miestä.” Pesän Lue lisää ›

Lakiosa

Lakiosa on aina puolet perintöosasta. Vain rintaperillisellä on oikeus lakiosaan. Perinnönjättäjä voi testamentilla pienentää lakiosaa tai sulkea rintaperillisen pois perinnöstään. Tällöin rintaperillinen ei saa automaattisesti lakiosaansa, vaan hänen on esitettävä sitä koskeva lakiosavaatimus.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perhe- ja perintöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Ole yhteydessä henkilöön, joka on kykenevä toimimaan pesänjakajana tai auttamaan pesänselvityksessä/-jaossa.

2.

Selvitä onko vainaja tehnyt testamenttia sekä järjestele muut tärkeät paperit kuntoon.

3.

Toimita ositus.

4.

Toimita perunkirjoitus ja perinnönjako.