Kuka perii ja kenet? Lakimääräinen perimysjärjestys rakentuu verisukulaisuuden osoittaman läheisyyden varaan. Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset ja kukin lapsista saa yhtä suuren suhteellisen osan perinnöstä. Milloin joku lapsista on kuollut, tulevat… Lue lisää »
Miten perimysjärjestelmä rakentuu? Suomen lakimääräinen perimysjärjestelmä rakentuu verisukulaisuuden osoittaman läheisyyden varaan. Suvun aseman heikkenemisen takia muutos on tosin kulkenut kohden perheperimystä ja vallitsevaksi on tullut roomalaisesta oikeudesta peräisin oleva parenteeliperiaate, jolle… Lue lisää »
Mitä perimysprosessi käsitteenä tarkoittaa? Perimysprosessin voidaan katsoa alkavan jo perittävän elinaikana ja jatkuvan lopullisen perinnönjaon toimittamiseen asti. Perittävän elinaikaiset omaisuuden siirrot saattavat tulla myöhemmin perinnönjaossa huomioon otettaviksi. Annetut ennakkoperinnöt ja… Lue lisää »
Kuka voi periä omaisuutta? Periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä. Kuitenkin periä voi sitä ennen siitetty ja sittemmin elävänä syntyvä lapsi. Perillisen muulle kelpoisuudelle ei aseteta rajoituksia. Periä… Lue lisää »
Vaikuttavatko perittävän maksamat henkivakuutusmaksut lakiosaan? Jäämistön säästöön lakiosaa määritettäessä on lisättävä myös perittävän eläessään maksamat henkivakuutusmaksut, jos perittävä on kuolemansa varalta ottamassaan henkivakuutuksessa määrännyt kolmannen henkilön edunsaajaksi tai siirtänyt henkivakuutuksensa… Lue lisää »
Voiko lakiosasta luopua? Perittävän eläessä perillinen voi hyväksyä perittävän tekemän testamentin tai muulla tavoin kirjallisesti ilmoittaa perittävälle luopuvansa perinnöstä. Luopuminen on pätevä, mutta perillinen saa kuitenkin lakiosansa, jollei hän ole… Lue lisää »
Pitääkö lakiosaa vaatia? Lakiosa ei ole automaattisesti perilliselle tuleva osa perinnöstä. Lakiosaoikeutensa turvatakseen rintaperillisen tulee esittää sitä koskeva vaatimus testamentin saajalle. Lakiosavaatimus on esitettävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun perillinen… Lue lisää »
Mitä jos lakiosan arvoista omaisuutta ei kuolinpesässä ole? Jos perillinen ei saa lakiosaansa, vaikka testamentti ja lahjanlupaus on jaossa jätetty huomioon ottamatta, on se jolle perittävä eläessään on antanut ennakkoperinnön,… Lue lisää »
Miten lakiosan määrä lasketaan? Lakiosa on puolet lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Lakimääräinen perimisjärjestys lähtee siitä, että kukin samassa sukulaisuussuhteessa vainajaan oleva saa samansuuruisen suhteellisen osuuden jäämistöstä. Esimerkiksi viidestä… Lue lisää »
Mitä lakiosa perittävän jäämistöön tarkoittaa? Rintaperillisellä on oikeus lakiosaan perinnönjättäjän jälkeen. Lakiosa on puolet lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Rintaperillinen on perinnönjättäjän lapsi, ottolapsi tai heidän jälkeläisensä. Lakiosaoikeus takaa… Lue lisää »
Lakiosa on aina puolet perintöosasta. Vain rintaperillisellä on oikeus lakiosaan. Perinnönjättäjä voi testamentilla pienentää lakiosaa tai sulkea rintaperillisen pois perinnöstään. Tällöin rintaperillinen ei saa automaattisesti lakiosaansa, vaan hänen on esitettävä sitä koskeva lakiosavaatimus.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perhe- ja perintöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.
Ole yhteydessä henkilöön, joka on kykenevä toimimaan pesänjakajana tai auttamaan pesänselvityksessä/-jaossa.
Selvitä onko vainaja tehnyt testamenttia sekä järjestele muut tärkeät paperit kuntoon. Toimita ne pesänjakajalle.
Pesänjakaja toimittaa mahdollisen osituksen tai omaisuuden erottelun.
Perunkirjoituksen jälkeen pesänjakaja toimittaa Verohallinnolle perukirjan, joka toimii perintöverotuksen pohjana.
