Testamentteja on erilaisia, sillä niillä tavoitellaan erilaisia tarkoituksia. Tässä artikkelissa käymme läpi erilaiset testamentit. Yleistestamentti ja erityistestamentti eli legaatti Yleistestamentilla testamentin tekijä määrää jäämistöstään yleisluontoisesti ilman, että testamentti koskisi jotain tiettyä omaisuutta.… Lue lisää »
Testamentti on yleisin jäämistösuunnittelun keino. Testamentilla perittävä voi määrätä siitä, kenelle hänen omaisuutensa on kuoleman jälkeen menevä. Testamentin saa tehdä 18 vuotta täyttänyt. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut… Lue lisää »
Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on oikeus saada lakiosansa perittävän jälkeen. Lakiosa on puolet perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Lakiosaa laskettaessa otetaan huomioon perinnöttömäksi tehty perillinen sekä perillinen, joka… Lue lisää »
Lakiosalaskelmassa pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin (testamenttiin… Lue lisää »
Perillinen voi luopua perinnöstä, jolloin hän lakkaa olemasta kuolinpesän osakas. Luopujan sijaan tulevat luopujan sijaantuloperilliset, eli perilliset, jotka perisivät luopujan, jos tämä olisi kuollut. Jotta perinnöstä luopumisesta ei aiheutuisi ei-toivottuja veroseuraamuksia,… Lue lisää »
Ennakkoperintö ja lakiosa vaikuttavat toisiinsa kahdella tavalla. Ennakkoperintö ensinnäkin lisätään laskennallisesti jäämistöön lakiosaa laskettaessa, jolloin se nostaa lakiosan arvoa. Tätä kautta lakiosan määrä kasvaa. Toisaalta saatu ennakkoperintö kuitenkin pienentää ennakkoperinnön… Lue lisää »
Milloin on kyseessä ennakkoperintö? Pääsääntöisesti perittävän rintaperilliselle elinaikanaan antamat lahjat on ennakkona vähennettävä rintaperillisen perinnöstä. Tämän ns. ennakkoperintöolettaman voi kumota perittävän nimenomainen määräys, että kyseessä ei ole ennakkoperintö. Olosuhteista voidaan… Lue lisää »
Toisin kuin ositus ja perinnönjako, perunkirjoitus on toimitettava jokaisen kuolinhetkellään vakituisesti Suomessa asuneen perittävän jälkeen. Laki ei salli poikkeusta tästä säännöstä edes täysin varattoman ja velattoman henkilön kohdalla. Muualla kuin… Lue lisää »
Perintökaaren mukaisesti perunkirjoituksen toimituttaa sellainen henkilö, joka parhaiten tuntee pesän tilan. Häntä kutsutaan pesän ilmoittajaksi. Pesän ilmoittaja kutsuu perunkirjoitusta pitämään kaksi uskottua miestä. Pesän varat ja velat sekä muut pesää… Lue lisää »
Kuolinpesän veronpalautus toimii samalla tavalla kuin henkilöverotuksessakin. Kuolinpesä täyttää oman veroilmoituksen ja liikaa maksetut verot palautetaan. Kuolinpesällä voi olla omia tuloja, omia menoja ja omia tulonhankkimisesta johtuvia menoja. Kuolinpesä voi… Lue lisää »
Lakiosa on aina puolet perintöosasta. Vain rintaperillisellä on oikeus lakiosaan. Perinnönjättäjä voi testamentilla pienentää lakiosaa tai sulkea rintaperillisen pois perinnöstään. Tällöin rintaperillinen ei saa automaattisesti lakiosaansa, vaan hänen on esitettävä sitä koskeva lakiosavaatimus.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perhe- ja perintöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.
Ole yhteydessä henkilöön, joka on kykenevä toimimaan pesänjakajana tai auttamaan pesänselvityksessä/-jaossa.
Selvitä onko vainaja tehnyt testamenttia sekä järjestele muut tärkeät paperit kuntoon. Toimita ne pesänjakajalle.
Pesänjakaja toimittaa mahdollisen osituksen tai omaisuuden erottelun.
Perunkirjoituksen jälkeen pesänjakaja toimittaa Verohallinnolle perukirjan, joka toimii perintöverotuksen pohjana.
